Rokotusvastaisuuden syyt länsimaissa : kirjallisuuskatsaus
Heinonen, Miia; Isotalo, Vanamo (2021)
Heinonen, Miia
Isotalo, Vanamo
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021113022728
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021113022728
Tiivistelmä
Rokotusvastaisuus on tunnettu ilmiö erityisesti kehittyneissä maissa. Maailman terveysjärjestö WHO määritteli käsitteen ”vaccine hesitancy” yhdeksi kymmenestä maailman terveyttä uhkaavasta tekijästä vuonna 2019. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää rokotusvastaisuuden taustalla olevia syitä länsimaissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli saadun tiedon perusteella ymmärtää mitä erilaisia syitä rokotusvastaisuuden taustalla on, erityisesti länsimaissa, jotta niihin pystyttäisiin puuttua paremmin. Tutkimuskysymyksemme oli: Mitä syitä rokotusvastaisuuden taustalla on länsimaissa?
Tutkimusmenetelmänä käytimme soveltaen kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, joten aineisto muodostui aiemmin julkaistusta tutkimustiedosta. Ennen tiedonhakua määrittelimme aineiston valintaa ohjaavat sisäänotto- ja poissulkukriteerit. Haimme tutkimuksia eri tietokannoista ja lopulliseen työhön valikoitui 8 tutkimusartikkelia.
Luettuamme tutkimusartikkelit huolellisesti ja löydettyämme vastauksia tutkimuskysymykseemme, järjestelimme aineiston tuloksia aineistolähtöisen analyysin päävaiheiden mukaisesti ensin pelkistäen alkuperäisilmaisut, ja sitten luokittelemalla ne ala- ja yläluokkiin. Keskeisiksi tuloksiksi aineistosta nousivat rokotteen haitalliset ominaisuudet, rokotuksen tarpeellisuuden epäily, tiedonpuute, yksilön ominaisuudet sekä arvomaailma. Tutkimusten tuloksissa toistuivat samanlaiset teemat, jotka vaikuttavat rokotusvastaisuuteen, esimerkiksi huoli rokotteiden haitta- ja sivuvaikutuksista, koulutus- ja tulotaso sekä vähäinen luottamus viranomaisiin.
Opinnäytetyömme tuloksista hyötyvät esimerkiksi tulevat terveydenhoitajat, muut rokotteiden parissa työskentelevät ammattilaiset, jotka törmäävät työssään rokotusvastaisuuteen tai ketkä tahansa aiheesta kiinnostuneet. Tulokset auttavat ymmärtämään syitä rokotusvastaisuudelle ja tuloksia voi hyödyntää esimerkiksi asiakasohjaustilanteissa tai rokotusviestinnässä.
Tutkimusmenetelmänä käytimme soveltaen kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, joten aineisto muodostui aiemmin julkaistusta tutkimustiedosta. Ennen tiedonhakua määrittelimme aineiston valintaa ohjaavat sisäänotto- ja poissulkukriteerit. Haimme tutkimuksia eri tietokannoista ja lopulliseen työhön valikoitui 8 tutkimusartikkelia.
Luettuamme tutkimusartikkelit huolellisesti ja löydettyämme vastauksia tutkimuskysymykseemme, järjestelimme aineiston tuloksia aineistolähtöisen analyysin päävaiheiden mukaisesti ensin pelkistäen alkuperäisilmaisut, ja sitten luokittelemalla ne ala- ja yläluokkiin. Keskeisiksi tuloksiksi aineistosta nousivat rokotteen haitalliset ominaisuudet, rokotuksen tarpeellisuuden epäily, tiedonpuute, yksilön ominaisuudet sekä arvomaailma. Tutkimusten tuloksissa toistuivat samanlaiset teemat, jotka vaikuttavat rokotusvastaisuuteen, esimerkiksi huoli rokotteiden haitta- ja sivuvaikutuksista, koulutus- ja tulotaso sekä vähäinen luottamus viranomaisiin.
Opinnäytetyömme tuloksista hyötyvät esimerkiksi tulevat terveydenhoitajat, muut rokotteiden parissa työskentelevät ammattilaiset, jotka törmäävät työssään rokotusvastaisuuteen tai ketkä tahansa aiheesta kiinnostuneet. Tulokset auttavat ymmärtämään syitä rokotusvastaisuudelle ja tuloksia voi hyödyntää esimerkiksi asiakasohjaustilanteissa tai rokotusviestinnässä.