Miten Suomi voitti tuberkuloosin?
Schalanski, Maria; Väätäinen, Pinja (2021)
Schalanski, Maria
Väätäinen, Pinja
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021113022711
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021113022711
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli hakea vastausta siihen, miten Suomesta tuli matalan tuberkuloosi-ilmaantuvuuden maa. Tarkoituksena oli kuvailla aineistojen pohjalta Suomen tuberkuloositaistelua ja hakea niiden avulla vastausta opinnäytetyötä ohjaavaan kysymykseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda yhtenäinen historiakatsaus tuberkuloosin vastustustyöstä Suomessa. Tavoitteena on lisätä opinnäytetyön lukijoiden tietämystä tuberkuloositaudin historiasta Suomessa sekä taudin tilanteesta nykypäivänä. Lisäksi tavoitteena oli tuoda esille historian merkitys nykyisyyden ymmärtämisessä.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin hyödyntäen laadullista historiatutkimusmenetelmää, jossa sovellettiin lisäksi kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Opinnäytetyössä käytettiin historiantutkimukseen soveltuvia aineistoja. Valikoidut aineistot olivat joko suomen- tai englanninkielisiä. Aineistojen analysoinnissa sovellettiin sisällönanalyysia ja tulokset avattiin opinnäytetyössä kerronnallisesti.
Opinnäytetyön myötä saadut tulokset osoittivat, että tuberkuloositilanne oli Suomessa pahimmillaan 1900-luvun alusta 1950-luvulle asti. Kyseisellä ajanjaksolla tuberkuloosin vastustustyön keinot painottuivat pääasiassa lääkkeettömiin keinoihin. Opinnäytetyöstä käy ilmi, että toisen maailmansodan aikana käyttöönotettujen tuberkuloosilääkkeiden sekä BCG-rokotteen myötä Suomen tilanne lähti selkeästi paranemaan. 2000-luvun alussa Suomesta tuli matalan tuberkuloosi-ilmaantuvuuden maa ja vuonna 2006 BCG-rokote poistettiin kansallisesta rokotusohjelmasta.
Tuberkuloosin voittamiseen Suomessa on todennäköisesti vaikuttanut Tuberkuloosin Vastustamisyhdistysten pitkäjänteinen tuberkuloosin vastustustyö sekä huoltopiirien toteuttama hoitotyö. Tuberkuloosin leviämisen ehkäisemiseen on mahdollisesti vaikuttanut sairastuneen eristäminen terveistä sekä tehokas taudinjäljitystyö. Lääkehoidon käyttöönotto vaikutti merkittävästi taudin kestoon sekä paranemismahdollisuuksiin. Merkittävänä tekijänä Suomen tuberkuloositaistelussa voidaan pitää BCG-rokotteen käyttöönottamista ja erityisesti sen kohdentamista vastasyntyneisiin lapsiin.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin hyödyntäen laadullista historiatutkimusmenetelmää, jossa sovellettiin lisäksi kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Opinnäytetyössä käytettiin historiantutkimukseen soveltuvia aineistoja. Valikoidut aineistot olivat joko suomen- tai englanninkielisiä. Aineistojen analysoinnissa sovellettiin sisällönanalyysia ja tulokset avattiin opinnäytetyössä kerronnallisesti.
Opinnäytetyön myötä saadut tulokset osoittivat, että tuberkuloositilanne oli Suomessa pahimmillaan 1900-luvun alusta 1950-luvulle asti. Kyseisellä ajanjaksolla tuberkuloosin vastustustyön keinot painottuivat pääasiassa lääkkeettömiin keinoihin. Opinnäytetyöstä käy ilmi, että toisen maailmansodan aikana käyttöönotettujen tuberkuloosilääkkeiden sekä BCG-rokotteen myötä Suomen tilanne lähti selkeästi paranemaan. 2000-luvun alussa Suomesta tuli matalan tuberkuloosi-ilmaantuvuuden maa ja vuonna 2006 BCG-rokote poistettiin kansallisesta rokotusohjelmasta.
Tuberkuloosin voittamiseen Suomessa on todennäköisesti vaikuttanut Tuberkuloosin Vastustamisyhdistysten pitkäjänteinen tuberkuloosin vastustustyö sekä huoltopiirien toteuttama hoitotyö. Tuberkuloosin leviämisen ehkäisemiseen on mahdollisesti vaikuttanut sairastuneen eristäminen terveistä sekä tehokas taudinjäljitystyö. Lääkehoidon käyttöönotto vaikutti merkittävästi taudin kestoon sekä paranemismahdollisuuksiin. Merkittävänä tekijänä Suomen tuberkuloositaistelussa voidaan pitää BCG-rokotteen käyttöönottamista ja erityisesti sen kohdentamista vastasyntyneisiin lapsiin.