Terveydenhoitajan rooli lasten ja nuorten HPV-rokotekattavuuden edistämisessä : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Pekari, Piiu; Pesonen, Anni (2021)
Pekari, Piiu
Pesonen, Anni
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021113022789
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021113022789
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata terveydenhoitajan roolia rokottajana ja tuoda esiin keinoja HPV-rokotekattavuuden lisäämiseksi. Terveydenhoitaja on ensisijainen rokotteiden antaja lapsille ja nuorille, ja täten heillä tulisi olla keinoja HPV-rokotekattavuuden lisäämiseksi. HPV-rokote ja sen haittoihin kohdistunut keskustelu on ollut pinnalla viime vuosien aikana rokotteen tultua osaksi kansallista rokotusohjelmaa. Terveydenhoitajan rooli asiantuntevana rokottajana ja luotettavana ammattilaisena on keskeinen tekijä rokotteiden toteutumiselle.
Opinnäytetyö toteutettiin soveltaen kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmää, tavoitteena koota yhteen keskeisimpiä tutkimustuloksia aiheesta. Aineistoksi valikoitui yhdeksän englanninkielistä tutkimusartikkelia, joista yksi oli suomalainen, ja muut eri puolilta länsimaita. Aineistoon valittiin ne tutkimukset, jotka vastasivat tutkimuskysymykseen ” Mitkä tekijät auttavat terveydenhoitajaa edistämään HPV-rokotekattavuutta?” Tiedonhaku toteutettiin Medline-, Cinahl, ProQuest Central ja Google Scholar -tietokannoista. Aineisto analysoitiin soveltaen induktiivista sisällönanalyysiä. Sisällönanalyysin avulla aineistosta muodostui kaksi tutkimuskysymykseen vastaavaa yläluokkaa: Terveydenhoitajan ammattitaito sekä kokemus omasta osaamisesta ja sen vaikutus rokotustoimintaan sekä terveydenhoitajan keinot HPV-rokotekattavuuden lisäämiseksi. Lisäksi aineistosta nousi esiin merkittävänä rokotetoimintaan vaikuttavana kategoriana ulkoisten tekijöiden vaikutus rokotustoiminnan laatuun.
Opinnäytetyön tulokset kertovat, että terveydenhoitajat kokevat tarvetta lisäkoulutukselle HPV:sta sekä HPV-rokotteesta, jotta osaavat suositella sitä nuorille sekä heidän huoltajilleen. Myös käytännön menetelmiä rokotekattavuuden lisäämiseksi nousi esiin, kuten erilaisten lehtisten ja foorumeiden käytön hyödyntäminen. Monista artikkeleista nousi esiin rajallisten resurssien sekä ajanpuutteen haitallinen vaikutus rokottamisen laadukkaalle toteutumiselle. Terveydenhoitajat kokevat työmäärän liian suureksi, jolloin aikaa itse rokottamiselle ja rokotuksen suosittelemiselle ei jää tarpeeksi. Erilaiset keskustelut ja interventiot nuorten sekä huoltajien kanssa nousivat merkittäviksi tekijöiksi HPV-rokotekattavuuden lisäämisessä.
Opinnäytetyöstä saatuja tuloksia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää niin HPV-rokotteen kuin muidenkin rokotteiden sekä terveyttä tukevien toimien edistämiseksi. Terveydenhoitajat tarvitsevat erilaisia keinoja työssään lisätäkseen kansalaisten terveyttä kohdatessaan monenlaisia asiakkaita omine tarpeineen.
Opinnäytetyö toteutettiin soveltaen kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmää, tavoitteena koota yhteen keskeisimpiä tutkimustuloksia aiheesta. Aineistoksi valikoitui yhdeksän englanninkielistä tutkimusartikkelia, joista yksi oli suomalainen, ja muut eri puolilta länsimaita. Aineistoon valittiin ne tutkimukset, jotka vastasivat tutkimuskysymykseen ” Mitkä tekijät auttavat terveydenhoitajaa edistämään HPV-rokotekattavuutta?” Tiedonhaku toteutettiin Medline-, Cinahl, ProQuest Central ja Google Scholar -tietokannoista. Aineisto analysoitiin soveltaen induktiivista sisällönanalyysiä. Sisällönanalyysin avulla aineistosta muodostui kaksi tutkimuskysymykseen vastaavaa yläluokkaa: Terveydenhoitajan ammattitaito sekä kokemus omasta osaamisesta ja sen vaikutus rokotustoimintaan sekä terveydenhoitajan keinot HPV-rokotekattavuuden lisäämiseksi. Lisäksi aineistosta nousi esiin merkittävänä rokotetoimintaan vaikuttavana kategoriana ulkoisten tekijöiden vaikutus rokotustoiminnan laatuun.
Opinnäytetyön tulokset kertovat, että terveydenhoitajat kokevat tarvetta lisäkoulutukselle HPV:sta sekä HPV-rokotteesta, jotta osaavat suositella sitä nuorille sekä heidän huoltajilleen. Myös käytännön menetelmiä rokotekattavuuden lisäämiseksi nousi esiin, kuten erilaisten lehtisten ja foorumeiden käytön hyödyntäminen. Monista artikkeleista nousi esiin rajallisten resurssien sekä ajanpuutteen haitallinen vaikutus rokottamisen laadukkaalle toteutumiselle. Terveydenhoitajat kokevat työmäärän liian suureksi, jolloin aikaa itse rokottamiselle ja rokotuksen suosittelemiselle ei jää tarpeeksi. Erilaiset keskustelut ja interventiot nuorten sekä huoltajien kanssa nousivat merkittäviksi tekijöiksi HPV-rokotekattavuuden lisäämisessä.
Opinnäytetyöstä saatuja tuloksia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää niin HPV-rokotteen kuin muidenkin rokotteiden sekä terveyttä tukevien toimien edistämiseksi. Terveydenhoitajat tarvitsevat erilaisia keinoja työssään lisätäkseen kansalaisten terveyttä kohdatessaan monenlaisia asiakkaita omine tarpeineen.