Hiilidioksidin pitoisuusvaihtelu kaupunki-ilmassa ja sensorien mittaustarkkuuden tarkastelu
Wallenius, Tommi (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120122937
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120122937
Tiivistelmä
Hiilidioksidimittausten datan laadunvarmennus ja mittaustulosten vertailu erilaisissa mittauspaikoissa sekä hiilidioksidin pitoisuudet kaupunkiympäristössä ovat tämän tutkimuksen kohteena. Tutkimuksessa selvitetään kuinka hyvin melko uutta teknologiaa omaavien hiilidioksidisensorien mittaustulokset vertautuvat kauemmin markkinoilla olevien mittausanalysaattorien mittaustuloksiin. Hiilidioksidisensorit ovat Vaisalan valmistamia GMP343-sensoreita ja referenssilaitteet ovat LI-COR LI-7000 ja Picarro mittausanalysaattorit. Tutkimus pohjautuu Euroopan Unionin rahoittamaan HOPE (Healthy Outdoor Premises for Everyone; Urban Innovative Actions projektinumero UIA03-240) –hankkeeseen. Työ on tehty HSY:n toimeksiannosta.
Vertailumittausjaksoja tehtiin yhteensä kolme kappaletta ja ne sijoittuvat vuosien 2019-2021 välille. Mittauspaikkoina ja vertailukohteina olivat erilaiset mittausympäristöt: kaupungin tausta-asema, pientaloalue ja vilkas katukuilu. Vertailumittausjaksojen pohjalta selvisi, että sääolosuhteilla on vaikutus sensorien mittaustuloksiin ja niille tehtiin ilmanpaineen korjaus, jolloin mittaustulosten samankaltaisuus parani verrattaessa referenssilaitteisiin. Tutkimuksessa saatiin selville uutta tietoa hiilidioksidin pitoisuuksista Suomessa ja eri mittauspaikoissa kaupunkiympäristössä. Mittaustulokset käsiteltiin tuntiarvoina ja niille laskettiin mm. regressioanalyysi, kuukausi- ja tuntikeskiarvot. Mittaustuloksia lähdettiin vertailemaan eri vuoden- ja vuorokauden aikoina ja niistä pyrittiin etsimään yhtäläisyyksiä tai eroja vuosien 2019-2021 välillä.
Tutkimuksen aihe on ajankohtainen, sillä ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee vuosittain ja hiilidioksidi on kasvihuonekaasu, joka lämmittää ilmastoa. Suomen mittakaavassa vastaavanlaista tutkimusta ei ole aikaisemmin tehty kaupunkiympäristössä, joten tästä tutkimuksesta on hyötyä mm. erilaisille tutkijoille, jotka tutkivat hiilidioksidia tai muita vastaavia vertailumittauksia.
Vertailumittausjaksoja tehtiin yhteensä kolme kappaletta ja ne sijoittuvat vuosien 2019-2021 välille. Mittauspaikkoina ja vertailukohteina olivat erilaiset mittausympäristöt: kaupungin tausta-asema, pientaloalue ja vilkas katukuilu. Vertailumittausjaksojen pohjalta selvisi, että sääolosuhteilla on vaikutus sensorien mittaustuloksiin ja niille tehtiin ilmanpaineen korjaus, jolloin mittaustulosten samankaltaisuus parani verrattaessa referenssilaitteisiin. Tutkimuksessa saatiin selville uutta tietoa hiilidioksidin pitoisuuksista Suomessa ja eri mittauspaikoissa kaupunkiympäristössä. Mittaustulokset käsiteltiin tuntiarvoina ja niille laskettiin mm. regressioanalyysi, kuukausi- ja tuntikeskiarvot. Mittaustuloksia lähdettiin vertailemaan eri vuoden- ja vuorokauden aikoina ja niistä pyrittiin etsimään yhtäläisyyksiä tai eroja vuosien 2019-2021 välillä.
Tutkimuksen aihe on ajankohtainen, sillä ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee vuosittain ja hiilidioksidi on kasvihuonekaasu, joka lämmittää ilmastoa. Suomen mittakaavassa vastaavanlaista tutkimusta ei ole aikaisemmin tehty kaupunkiympäristössä, joten tästä tutkimuksesta on hyötyä mm. erilaisille tutkijoille, jotka tutkivat hiilidioksidia tai muita vastaavia vertailumittauksia.