Koronaviruspandemian vaikutukset työhyvinvointiin päivittäistavarakaupassa
Stenroos, Janita (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120223169
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120223169
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, miten koronapandemia vaikutti päivittäistavarakaupan työntekijöiden työhyvinvointiin. Työhyvinvointi rajattiin psyykkiseen ja fyysiseen työhyvinvointiin sekä työhyvinvoinnin johtamiseen.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsiteltiin työhyvinvointia sekä yksityiskohtaisemmin psyykkistä ja fyysistä työhyvinvointia. Opinnäytetyön tietoperustassa esitettiin myös työhyvinvoinnin johtamisen teoriaa sekä esimerkiksi varhaisen puuttumisen malli. Työhyvinvoinnin johtaminen vaikuttaa vahvasti työntekijän työhyvinvoinnilliseen kokemukseen, joten sen vuoksi johtaminen oli oleellinen osa tietoperustaa.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin kyselyn avulla. Kyselyn vastausten vähyyden vuoksi opinnäytetyössä käytettiin myös kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän aineisto kerättiin tekemällä kolme haastattelua. Haastattelujen tarkoituksena oli selvittää, miten yksittäiset henkilöt kokivat psyykkisen ja fyysisen työhyvinvoinnin ja miten he kokivat koronapandemian vaikutukset työn stressaavuuteen.
Opinnäytetyössä saatujen tulosten sekä tietoperustan perusteella voitiin todeta koronapandemian vaikuttaneen työhyvinvointiin sekä negatiivisesti että positiivisesti. Negatiivisia vaikutuksia olivat esimerkiksi henkinen väsyminen sekä tehokkuuden laskeminen. Työhyvinvoinnin johtaminen nousi esille vahvasti positiivisena vaikuttavana tekijänä.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsiteltiin työhyvinvointia sekä yksityiskohtaisemmin psyykkistä ja fyysistä työhyvinvointia. Opinnäytetyön tietoperustassa esitettiin myös työhyvinvoinnin johtamisen teoriaa sekä esimerkiksi varhaisen puuttumisen malli. Työhyvinvoinnin johtaminen vaikuttaa vahvasti työntekijän työhyvinvoinnilliseen kokemukseen, joten sen vuoksi johtaminen oli oleellinen osa tietoperustaa.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin kyselyn avulla. Kyselyn vastausten vähyyden vuoksi opinnäytetyössä käytettiin myös kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän aineisto kerättiin tekemällä kolme haastattelua. Haastattelujen tarkoituksena oli selvittää, miten yksittäiset henkilöt kokivat psyykkisen ja fyysisen työhyvinvoinnin ja miten he kokivat koronapandemian vaikutukset työn stressaavuuteen.
Opinnäytetyössä saatujen tulosten sekä tietoperustan perusteella voitiin todeta koronapandemian vaikuttaneen työhyvinvointiin sekä negatiivisesti että positiivisesti. Negatiivisia vaikutuksia olivat esimerkiksi henkinen väsyminen sekä tehokkuuden laskeminen. Työhyvinvoinnin johtaminen nousi esille vahvasti positiivisena vaikuttavana tekijänä.