Työtaitokorttien käyttömahdollisuudet tuetussa keikkatyössä
Hovatta, Anna-Elina (2021)
Hovatta, Anna-Elina
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120223286
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120223286
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää työtaitojen tunnistamista työtaitokorteilla Puuttuva pala -hankkeessa tuetun keikkatyön mahdollistumiseksi. Toimintaympäristönä oli Metropolian ja Etelä-Suomen Klubitalot ESKOT ry:n Puuttuva pala -hanke. Tutkimuksellisen kehittämistyön kehittämistehtävinä oli kuvata: 1. Miten AWC-FI työtehtävien ominaispiirteiden arviointimenetelmästä kehitettyjä työtaitokortteja voidaan hyödyntää osana tuetun keikkatyön prosessin eri vaiheita tuetun keikkatyön mahdollistumiseksi? sekä 2. Miten työtaitokorttien käyttö tukee työtehtävässä vaadittavien taitojen tunnistamista tuetun keikkatyön mahdollistumiseksi? AWC-FI taitoalueisiin perustuvat työtaito-kortit kehitettiin Puuttuva pala -hankkeessa moniammatilliseksi välineeksi keikkatyöntekijän ja työn yhteensovittamiseen sekä valmennuksellisen tuen kohdentamiseen.
Työn teoreettisena taustana oli työtaitojen tunnistaminen työn toiminnallisesta lähtökohdasta, AWC-FI työtehtävien ominaispiirteiden arviointimenetelmä sekä Sijoita ja valmenna -mallia hyödyntävä tuetun keikkatyön prosessi. Tutkimuksellisen kehittämistyön aineisto ke-rättiin kolmessa erillisessä videovälitteisesti toteutuneessa yhteiskehittelypajassa, jossa tiedontuottajina toimivat kuntoutujajäsenet, työvalmentajat sekä Puuttuva pala -hankkeen työntekijät. Yhteiskehittelypajoissa vuorottelivat toiminnalliset aineistonkeruuta valmistelevat osuudet ja aineiston keruumenetelmät.
Tulosten mukaan työtaitokortteja voidaan käyttää monipuolisesti tuetun keikkatyöprosessin eri vaiheissa, ennen keikkatyötä, keikkatyön aikana ja keikkatyön jälkeen. Työtaitokortteja voidaan hyödyntää työkyvyn arvioinnissa, itsearvioinnissa, osaamisen, haasteiden tunnistamisessa sekä valmennuksellisen tuen tarpeen määrittelyssä. Tuloksien mukaan työtaitoja voidaan tunnistaa työtaitokorteilla työtehtävän vaatimien taitojen ja työntekijän taitojen näkökulmasta. Työtaitokorteilla voidaan edistää työn ja työntekijän yhteensovittamista, ja työntekijän toiminnallista pätevyyttä työssä. Työtaitokorteilla työntekijän kokemustieto työtehtävästä tulee näkyväksi. Tuloksista muodostui kuvaus työtaitokorttien käyttömahdollisuuksista työtaitojen tunnistamisessa tuetun keikkatyön prosessissa tuetun keikkatyön mahdollistumiseksi. Tuloksia hyödynnettiin työtaitokorttien ohjeessa, joka julkaistiin erillisenä verkkojulkaisuna yhdessä työtaitokorttien kanssa.
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tuloksia voidaan hyödyntää laajemmin työelämäosallisuuden edistämisessä niin tuetussa keikkatyössä kuin muissakin työllistymistä edistävissä kuntoutuspalveluissa. Työtaitojen tunnistaminen -työtaitokortit tarjoavat välineitä toimintalähtöiseen arviointiin. Työtaitokorttien taitoalueita puolestaan voidaan asettaa kuntoutustavoitteiksi kuntoutujan yksilöllisen tuen kohdentamiseksi.
Työn teoreettisena taustana oli työtaitojen tunnistaminen työn toiminnallisesta lähtökohdasta, AWC-FI työtehtävien ominaispiirteiden arviointimenetelmä sekä Sijoita ja valmenna -mallia hyödyntävä tuetun keikkatyön prosessi. Tutkimuksellisen kehittämistyön aineisto ke-rättiin kolmessa erillisessä videovälitteisesti toteutuneessa yhteiskehittelypajassa, jossa tiedontuottajina toimivat kuntoutujajäsenet, työvalmentajat sekä Puuttuva pala -hankkeen työntekijät. Yhteiskehittelypajoissa vuorottelivat toiminnalliset aineistonkeruuta valmistelevat osuudet ja aineiston keruumenetelmät.
Tulosten mukaan työtaitokortteja voidaan käyttää monipuolisesti tuetun keikkatyöprosessin eri vaiheissa, ennen keikkatyötä, keikkatyön aikana ja keikkatyön jälkeen. Työtaitokortteja voidaan hyödyntää työkyvyn arvioinnissa, itsearvioinnissa, osaamisen, haasteiden tunnistamisessa sekä valmennuksellisen tuen tarpeen määrittelyssä. Tuloksien mukaan työtaitoja voidaan tunnistaa työtaitokorteilla työtehtävän vaatimien taitojen ja työntekijän taitojen näkökulmasta. Työtaitokorteilla voidaan edistää työn ja työntekijän yhteensovittamista, ja työntekijän toiminnallista pätevyyttä työssä. Työtaitokorteilla työntekijän kokemustieto työtehtävästä tulee näkyväksi. Tuloksista muodostui kuvaus työtaitokorttien käyttömahdollisuuksista työtaitojen tunnistamisessa tuetun keikkatyön prosessissa tuetun keikkatyön mahdollistumiseksi. Tuloksia hyödynnettiin työtaitokorttien ohjeessa, joka julkaistiin erillisenä verkkojulkaisuna yhdessä työtaitokorttien kanssa.
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tuloksia voidaan hyödyntää laajemmin työelämäosallisuuden edistämisessä niin tuetussa keikkatyössä kuin muissakin työllistymistä edistävissä kuntoutuspalveluissa. Työtaitojen tunnistaminen -työtaitokortit tarjoavat välineitä toimintalähtöiseen arviointiin. Työtaitokorttien taitoalueita puolestaan voidaan asettaa kuntoutustavoitteiksi kuntoutujan yksilöllisen tuen kohdentamiseksi.