Keuhkofunktiotutkimukset - ohjausvideo
Ojapelto, Elina; Vepsäläinen, Karoliina (2021)
Ojapelto, Elina
Vepsäläinen, Karoliina
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120323452
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120323452
Tiivistelmä
Astma on keuhkoputkien limakalvojen tulehduksellinen sairaus. Astmaa sairastaa arvioilta 11 % Suomen
väestöstä. Se on kolmanneksi yleisin aikuisten pitkäaikaissairaus heti verenpainetaudin ja tyypin 2 diabeteksen jälkeen. Lisäksi suurella joukolla suomalaisia esiintyy ajoittain astman kaltaisia oireita. Toinen yksi tavallisimmista kansantaudeistamme on keuhkoahtaumatauti. Keuhkoahtaumataudin esiintyvyys jatkaa kasvuaan, vaikka tupakointi Suomessa on vähentynyt merkittävästi. Tauti kehittyy pitkän ajan kuluessa pitkään
tupakoineille, minkä vuoksi esiintyvyys kasvaa edelleen. Keuhkoahtaumatauti on ehkäistävissä oleva keuhkoputkia pysyvästi ahtauttava sairaus, joka syntyy, kun ihminen hengittäessään altistuu tupakansavun haitallisille partikkeleille ja kaasuille. Keuhkoahtaumatauti on todennäköisesti vielä astmaakin yleisempi, mutta
vielä alidiagnosoitu.
Keuhkofunktiotutkimuksilla eli keuhkojen toimintakokeilla voidaan mitata keuhkojen tilavuutta sekä selvittää
toiminnan häiriön vaikeusastetta ja luonnetta. Virtaus-tilavuusspirometria on tärkein keuhkojen toimintaa
mittaava koe. Tyypillisesti useat eri keuhkosairaudet sekä useat muut hengityselimiin tai -teihin ja rintakehän liikkuvuuteen vaikuttavat sairaudet voivat pienentää keuhkojen toimintasuureita, joita spirometriassa mitataan. Spirometrialla mitataan keuhkojen tuuletusta, keuhkojen toimintahäiriön luonnetta, vaikeusastetta ja palautuvuutta. Keuhkojen diffuusiokapasiteettimittauksella ilmaistaan hengityskaasujen kulkua
keuhkoista verenkiertoon ja se on keuhkokudoksen toiminnan arvioimisessa hyvin keskeinen tutkimus.
Opinnäytetyö tehtiin kehittämistyönä, joka koostuu kirjallisesta raportista ja työn tuotoksesta eli ohjausvideosta. Kehittämistyön tarkoituksena oli tuottaa ohjausvideo keuhkofunktiotutkimuksiin saapuvalle potilaalle.
Työn tarkoituksena on, että potilas pääsee tutustumaan tutkimuksen kulkuun ja teknisesti oikeanlaisiin puhalluksiin ennen tutkimukseen saapumista. Kehittämistyön tavoitteena on edistää potilaan valmistautumista
tutkimukseen ja siten myös edistää keuhkofunktiotutkimusten laadukasta suorittamista. Työn toimeksiantajana toimi Kuopion yliopistollisen sairaalan kliinisen fysiologian, isotooppilääketieteen ja kliinisen neurofysiologian yksikkö.
Kehittämistyön raportissa käytettiin ajankohtaista ja luotettavaa tutkimus- sekä teoriatietoa.
Kehittämistyössä suunniteltiin sekä toteutettiin ohjausvideo, joka toimii mallisuorituksena virtaus-tilavuusspirometrian ja diffuusiokapasiteetin mittauksen kulusta ja se voi osaltaan edistää näiden keuhkofunktiotutkimusten laadukasta suorittamista.
väestöstä. Se on kolmanneksi yleisin aikuisten pitkäaikaissairaus heti verenpainetaudin ja tyypin 2 diabeteksen jälkeen. Lisäksi suurella joukolla suomalaisia esiintyy ajoittain astman kaltaisia oireita. Toinen yksi tavallisimmista kansantaudeistamme on keuhkoahtaumatauti. Keuhkoahtaumataudin esiintyvyys jatkaa kasvuaan, vaikka tupakointi Suomessa on vähentynyt merkittävästi. Tauti kehittyy pitkän ajan kuluessa pitkään
tupakoineille, minkä vuoksi esiintyvyys kasvaa edelleen. Keuhkoahtaumatauti on ehkäistävissä oleva keuhkoputkia pysyvästi ahtauttava sairaus, joka syntyy, kun ihminen hengittäessään altistuu tupakansavun haitallisille partikkeleille ja kaasuille. Keuhkoahtaumatauti on todennäköisesti vielä astmaakin yleisempi, mutta
vielä alidiagnosoitu.
Keuhkofunktiotutkimuksilla eli keuhkojen toimintakokeilla voidaan mitata keuhkojen tilavuutta sekä selvittää
toiminnan häiriön vaikeusastetta ja luonnetta. Virtaus-tilavuusspirometria on tärkein keuhkojen toimintaa
mittaava koe. Tyypillisesti useat eri keuhkosairaudet sekä useat muut hengityselimiin tai -teihin ja rintakehän liikkuvuuteen vaikuttavat sairaudet voivat pienentää keuhkojen toimintasuureita, joita spirometriassa mitataan. Spirometrialla mitataan keuhkojen tuuletusta, keuhkojen toimintahäiriön luonnetta, vaikeusastetta ja palautuvuutta. Keuhkojen diffuusiokapasiteettimittauksella ilmaistaan hengityskaasujen kulkua
keuhkoista verenkiertoon ja se on keuhkokudoksen toiminnan arvioimisessa hyvin keskeinen tutkimus.
Opinnäytetyö tehtiin kehittämistyönä, joka koostuu kirjallisesta raportista ja työn tuotoksesta eli ohjausvideosta. Kehittämistyön tarkoituksena oli tuottaa ohjausvideo keuhkofunktiotutkimuksiin saapuvalle potilaalle.
Työn tarkoituksena on, että potilas pääsee tutustumaan tutkimuksen kulkuun ja teknisesti oikeanlaisiin puhalluksiin ennen tutkimukseen saapumista. Kehittämistyön tavoitteena on edistää potilaan valmistautumista
tutkimukseen ja siten myös edistää keuhkofunktiotutkimusten laadukasta suorittamista. Työn toimeksiantajana toimi Kuopion yliopistollisen sairaalan kliinisen fysiologian, isotooppilääketieteen ja kliinisen neurofysiologian yksikkö.
Kehittämistyön raportissa käytettiin ajankohtaista ja luotettavaa tutkimus- sekä teoriatietoa.
Kehittämistyössä suunniteltiin sekä toteutettiin ohjausvideo, joka toimii mallisuorituksena virtaus-tilavuusspirometrian ja diffuusiokapasiteetin mittauksen kulusta ja se voi osaltaan edistää näiden keuhkofunktiotutkimusten laadukasta suorittamista.