Yhteistoiminta tehostetussa palveluasumisessa muistisairaan henkilön toimijuuden edistämiseksi
Koivisto, Laura (2021)
Koivisto, Laura
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120223336
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120223336
Tiivistelmä
Tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää yhteistoimintaa tehostetussa palveluasumisessa muistisairaiden henkilöiden toimijuuden edistämiseksi. Yhteistyökumppanina tutkimuksellisessa kehittämistyössä oli erään sosiaali- ja terveysalan organisaation ikääntyneiden muistisairaiden tehostetun palveluasumisen yksikkö. Tutkimuksellisessa kehittämistyössä käytettiin toimintatutkimuksellista lähestymistapaa. Aineisto kerättiin laadullisin menetelmin. Ensimmäisen kehittämistehtävän aineisto kerättiin asukkaiden läheisten yksilöllisillä teemahaastatteluilla. Toisen kehittämistehtävän aineisto kerättiin moniammatillisen kehittäjäryhmän ja johdon yhteiskehittelytilaisuudessa käyttäen Learning cafe-metodia. Kolmannen kehittämistehtävän aineisto kerättiin kuntoutusalan työntekijöiden ja johdon yhteiskehittelytilaisuudessa käyttäen Aivoriihi-metodia. Tarkoituksena oli tiedon kumuloituminen tutkimuksellisen kehittämistyön edetessä. Kaikkien kehittämistehtävien aineistot analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tuloksien mukaan asukkaiden läheisten ehdottamat uudet käytännöt asukkaiden toimijuuden edistämiseksi liittyivät yhteydenpitoon ja yhteistyöhön asukkaiden läheisten kanssa, aktiiviseen ja toiminnalliseen arkeen sekä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksiin. Moniammatillisen kehittäjäryhmän ja johdon yhteiskehittelyn tuloksena oli tarkoituksena saada selville heidän näkökulmansa siitä, mitä on muistisairaiden asukkaiden toimijuutta edistävä yhteistoiminta tehostetussa palveluasumisessa. Yhteiskehittelytilaisuudessa muodostui neljä laajempaa teemaa, joita olivat yhteistyö ja yhteydenpito asukkaiden läheisten kanssa, aktiivinen ja toiminnallinen arki, asukkaan vaikutusmahdollisuudet sekä henkilökunnan koulutus ja osaaminen. Kuntoutusalan työntekijöiden ja johdon yhteiskehittelyn tuloksena oli tarkoituksena saada selville heidän näkökulmansa siitä, mitä uusia yhteistoiminnan käytäntöjä tarvitaan tehostettuun palveluasumiseen muistisairaan henkilön toimijuuden edistämiseksi. Yhteiskehittelytilaisuuden tuloksena muodostui seitsemän laajempaa teemaa. Nämä teemat olivat yhteydenpito ja yhteistyö asukkaiden läheisten kanssa, yhteistyö työyhteisössä, työntekijöiden koulutus ja osaaminen, asukkaan voimavarojen hyödyntäminen, asukkaan mielenkiinnon kohteet, ohjattu toiminta sekä asukkaan vaikutusmahdollisuudet.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tuotoksena muodostui kuvaus yhteistoiminnan keskeisistä tekijöistä muistisairaiden henkilöiden toimijuuden edistämiseksi tehostetussa palveluasumisessa. Yhteistoiminnan keskeisiksi tekijöiksi muistisairaiden henkilöiden toimijuuden edistämiseksi tehostetussa palveluasumisessa nousi aktiviinen ja toiminnallinen arki, asukkaan vaikutusmahdollisuudet, yhteistyö ja yhteydenpito asukkaiden läheisten kanssa sekä henkilökunnan koulutus, osaaminen ja yhteistyö työyhteisössä. Tutkimuksellisen kehittämistyön tuloksia voidaan hyödyntää yhteistoiminnan kehittämisessä tehostetussa palveluasumisessa.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tuloksien mukaan asukkaiden läheisten ehdottamat uudet käytännöt asukkaiden toimijuuden edistämiseksi liittyivät yhteydenpitoon ja yhteistyöhön asukkaiden läheisten kanssa, aktiiviseen ja toiminnalliseen arkeen sekä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksiin. Moniammatillisen kehittäjäryhmän ja johdon yhteiskehittelyn tuloksena oli tarkoituksena saada selville heidän näkökulmansa siitä, mitä on muistisairaiden asukkaiden toimijuutta edistävä yhteistoiminta tehostetussa palveluasumisessa. Yhteiskehittelytilaisuudessa muodostui neljä laajempaa teemaa, joita olivat yhteistyö ja yhteydenpito asukkaiden läheisten kanssa, aktiivinen ja toiminnallinen arki, asukkaan vaikutusmahdollisuudet sekä henkilökunnan koulutus ja osaaminen. Kuntoutusalan työntekijöiden ja johdon yhteiskehittelyn tuloksena oli tarkoituksena saada selville heidän näkökulmansa siitä, mitä uusia yhteistoiminnan käytäntöjä tarvitaan tehostettuun palveluasumiseen muistisairaan henkilön toimijuuden edistämiseksi. Yhteiskehittelytilaisuuden tuloksena muodostui seitsemän laajempaa teemaa. Nämä teemat olivat yhteydenpito ja yhteistyö asukkaiden läheisten kanssa, yhteistyö työyhteisössä, työntekijöiden koulutus ja osaaminen, asukkaan voimavarojen hyödyntäminen, asukkaan mielenkiinnon kohteet, ohjattu toiminta sekä asukkaan vaikutusmahdollisuudet.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tuotoksena muodostui kuvaus yhteistoiminnan keskeisistä tekijöistä muistisairaiden henkilöiden toimijuuden edistämiseksi tehostetussa palveluasumisessa. Yhteistoiminnan keskeisiksi tekijöiksi muistisairaiden henkilöiden toimijuuden edistämiseksi tehostetussa palveluasumisessa nousi aktiviinen ja toiminnallinen arki, asukkaan vaikutusmahdollisuudet, yhteistyö ja yhteydenpito asukkaiden läheisten kanssa sekä henkilökunnan koulutus, osaaminen ja yhteistyö työyhteisössä. Tutkimuksellisen kehittämistyön tuloksia voidaan hyödyntää yhteistoiminnan kehittämisessä tehostetussa palveluasumisessa.