50 vuotta täyttäneiden rekrytointi ja hakijakokemus
Rantala, Eeva-Kaisa (2021)
Rantala, Eeva-Kaisa
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120223419
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120223419
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli etsiä vastauksia siihen, olivatko yli 50-vuotiaat asiantuntijatyötä hakeneet työnhakijat kokeneet rekrytointiprosessien aikana viittauksia ikäänsä ja oliko iällä ollut merkitystä rekrytointiprosessissa. Työssä pyrittiin myös selvittämään, miten 50 vuotta täyttäneet työnhakijat kokivat hyvän ja huonon rekrytoinnin ja mitkä seikat vaikuttivat yli 50-vuotiaiden työnhakijoiden hakijakokemukseen.
Työn teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin lähdeaineistoa, joka sisälsi rekrytoinnin teoriaa ja rekrytoinnin tämänhetkisiä trendejä. Merkittävässä osassa oli myös hakijaviestintää ja hakijakokemusta käsittelevä lähdeaineisto. Teoreettisen viitekehyksen lopussa pohdittiin ikäsyrjintää ja monimuotoisuutta. Viitekehyksessä käytetty lähdeaineisto koostui lähinnä viime vuosina ilmestyneestä kirjallisuudesta sekä verkossa julkaistuista artikkeleista ja blogeista. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä oli kvalitatiivinen puolistrukturoitu haastattelu. Työtä varten haastateltiin yli 50-vuotiaita asiantuntijatyötä hakeneita henkilöitä.
Haastattelujen perusteella rekrytointiprosessien aikana ei ollut esiintynyt viittauksia hakijoiden ikään, mutta haastatteluun pääseminen ja nimityksen saaminen oli koettu yleisesti vaikeammaksi kuin alle 50-vuotiaana. Lisäksi osa rekrytointi-ilmoituksista oli koettu vain nuorille hakijoille suunnatuiksi. Mahdollisten syrjintäkokemusten todettiin olevan kokemusperäisiä, ja niitä oli vaikea näyttää toteen.
Tulosten mukaan erityisesti haastattelulla oli ollut merkitystä hakijakokemuksen muodostumiselle. Haastatteluiden onnistumisessa korostuivat myönteinen ja avoin keskusteluilmapiiri sekä rekrytoijan asiantuntemus. Ennalta suunniteltu rekrytointiprosessi ja oikeaan aikaan toteutettu hakijaviestintä vaikuttivat hakijakokemukseen myönteisesti.
Työn teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin lähdeaineistoa, joka sisälsi rekrytoinnin teoriaa ja rekrytoinnin tämänhetkisiä trendejä. Merkittävässä osassa oli myös hakijaviestintää ja hakijakokemusta käsittelevä lähdeaineisto. Teoreettisen viitekehyksen lopussa pohdittiin ikäsyrjintää ja monimuotoisuutta. Viitekehyksessä käytetty lähdeaineisto koostui lähinnä viime vuosina ilmestyneestä kirjallisuudesta sekä verkossa julkaistuista artikkeleista ja blogeista. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä oli kvalitatiivinen puolistrukturoitu haastattelu. Työtä varten haastateltiin yli 50-vuotiaita asiantuntijatyötä hakeneita henkilöitä.
Haastattelujen perusteella rekrytointiprosessien aikana ei ollut esiintynyt viittauksia hakijoiden ikään, mutta haastatteluun pääseminen ja nimityksen saaminen oli koettu yleisesti vaikeammaksi kuin alle 50-vuotiaana. Lisäksi osa rekrytointi-ilmoituksista oli koettu vain nuorille hakijoille suunnatuiksi. Mahdollisten syrjintäkokemusten todettiin olevan kokemusperäisiä, ja niitä oli vaikea näyttää toteen.
Tulosten mukaan erityisesti haastattelulla oli ollut merkitystä hakijakokemuksen muodostumiselle. Haastatteluiden onnistumisessa korostuivat myönteinen ja avoin keskusteluilmapiiri sekä rekrytoijan asiantuntemus. Ennalta suunniteltu rekrytointiprosessi ja oikeaan aikaan toteutettu hakijaviestintä vaikuttivat hakijakokemukseen myönteisesti.
