Liikkumaan motivoivat työikäisten liikuntapalvelut

Abstract

Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden hyöty työikäisten terveyden edistämisessä on kiistatonta. Silti noin puolella työikäisestä väestöstämme kestävyysliikunnan suositukset eivät täyty. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan kehittää Kirkkonummen kunnan työikäisille suunnattuja liikuntapalveluita työikäisten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi. Tarkoituksena oli selvittää, mitkä motivaatiotekijät ja millaiset liikuntapalvelut motivoivat työikäisiä liikkumaan. Työelämän yhteistyökumppanina toimi Kirkkonummen nuoriso- ja liikuntapalvelut.

Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Kysely toteutui ajalla 27.9.–10.10.2021. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin tätä tutkimusta varten kehitettyä sähköistä kyselylomaketta. Kyselylomakkeessa työikäisten liikunnan motivaatiotekijöitä kartoitettiin aiemmin validoidun Physical activity and leisure motivation scale (PALMS) -mittarin avulla. Mittarissa motivaatiotekijöitä oli kahdeksan: kilpailullisuus, ulkonäkö, muiden odotukset, sosiaalinen yhteenkuuluvuus, fyysinen hyvinvointi, psyykkinen hyvinvointi, kyvykkyys ja nautinto. Kyselylomakkeen toisen osan kysymykset, jossa selvitettiin millaiset ovat työikäisiä liikkumaan motivoivat liikuntapalvelut, perustuivat aiempaan taustatietoon.

Kyselyyn vastasi yhteensä 218 työikäistä. Kvantitatiivisen aineiston tiedot analysoitiin SPSS for Windows -tilasto-ohjelman avulla. Avoimet kysymykset analysoitiin sisällönanalyysin erittelyn avulla, muodostamalla kategorioita sekä tutkimalla vastauksien merkityksiä ja esiintymistiheyttä.

Tulosten mukaan kolme eniten kirkkonummelaisten työikäisten liikuntaan motivoivaa tekijää olivat fyysinen hyvinvointi, psyykkinen hyvinvointi ja nautinto. Kilpailullisuus sekä muiden odotukset olivat vähiten liikkumaan motivoivat tekijät. Vastaajat, jotka ilmoittivat tutkimuksessa liikkuvansa terveysliikuntasuositusten mukaisesti, motivoituivat liikkumaan nautinto -syistä useammin kuin he, jotka ilmoittivat, etteivät liikkuneet suositusten mukaisesti. Useimmat Kirkkonummelaiset halusivat harrastaa liikuntaa kello 18–20 välillä. Liikunnan tulisi kestää 46–60 minuuttia ja sen sopiva hinta olisi 4–6 euroa. Työikäisiä liikkumaan motivoivin liikuntapalvelu toteutuisi siten, että siinä ei tarvitse sitoutua yhteen ryhmään.

Tämän opinnäytetyön tuloksia hyödynnetään Kirkkonummen alueen työikäisten liikuntapalveluiden kehittämisessä. Kirkkonummelaisten työikäisten liikuntamotivaatiotekijöiden tuloksia voi hyödyntää muuallakin Suomessa liikunnallisissa palveluissa. Jatkotutkimuksena voisi selvittää kirkkonummelaisten työikäisten toiveita liikuntaneuvonnan sisällöstä.