Sijaishuollosta itsenäistyneiden nuorten ja nuorten aikuisten hakeutuminen korkeakoulutukseen
Koponen, Ramona; Mäkelä, Henna (2021)
Koponen, Ramona
Mäkelä, Henna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120323533
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120323533
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää sijaishuollosta itsenäistyneiden nuorten ja nuorten aikuisten korkeakoulutukseen eli ammattikorkeakouluun tai yliopistoon hakeutumista sekä alan valintaa. Aihetta on tärkeä tutkia, sillä koulutus on yhteydessä hyvinvointiin, ja koulutuksen merkitys on kasvanut yhteiskunnassa. Samaan aikaan tutkimuksissa on havaittu, että lastensuojelutaustaiset nuoret päätyvät opiskelemaan korkea-asteella muita harvemmin. Työelämäkumppanina toimii lastensuojelun kehittämisyhteisö Pesäpuu ry. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa palvelujärjestelmän toimivuudesta tuomalla näkyville niitä tekijöitä, jotka ovat edesauttaneet sijaishuollosta itsenäistyneiden nuorten hakeutumista korkeakoulutukseen. Lisäksi tavoitteena on selvittää nuorten alan valintaan liittyviä perusteluja.
Opinnäytetyön teoreettinen lähtökohta rakentuu lastensuojelutaustaisista nuorista tehdyn aiemman tutkimuksen pohjalle. Opinnäytetyö toteutettiin haastattelemalla sijaishuollosta itsenäistyneitä 20–30-vuotiaita nuoria ja nuoria aikuisia, jotka parhaillaan opiskelivat korkeakoulussa tai olivat valmistuneet korkeakoulusta. Puolistrukturoidun haastattelun teemoja olivat nykyinen elämäntilanne, lastensuojelun asiakkuus ja perhetausta, koulutuspolku, opiskelu korkeakoulussa sekä lastensuojelun kehittäminen. Aineisto analysoitiin laadullisesti aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Haastatteluaineiston perusteella valitsimme viisi teemaa, jotka toistuivat haastateltavien vastauksissa. Teemat olivat korkeakoulutus, koulutuksen merkitys ja lukeminen, opiskeluun saatu tuki, itseohjautuvuus sekä lastensuojelun palvelut ja niiden kehittäminen. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että korkeakoulutukseen hakeutumista on edesauttanut koulunkäyntiin saatu tuki ja kannustus lähipiirin aikuisilta, konkreettiset neuvot hakemiseen liittyen, runsas lukeminen lapsuudessa ja lukemaan kannustaminen, itseohjautuvuus sekä koettu hyöty korkeakoulutuksesta. Haastateltavat suorittivat tai olivat suorittaneet tutkintoja eri aloilta. Haastateltavat peilasivat alan valintaa omien kokemustensa ja lastensuojeluasiakkuuden kautta, ja he kertoivat halustaan auttaa muita ja jakaa oikeudenmukaisuutta.
Lastensuojelun kehittämiseksi haastatteluissa nousi esiin se, että ongelmakeskeisyyden sijaan keskityttäisiin näkemään myös hyvät asiat ja vahvistettaisiin niitä. Vastauksissa korostui resurssit, joita lastensuojelun sijais- ja jälkihuoltoon tulisi lisätä, jotta nuoret tulisivat kohdatuksi ja saisivat muutakin kuin taloudellista apua. Haastateltavien toiveena oli, että sijais- ja jälkihuollossa tuettaisiin nuorta löytämään omat vahvuutensa ja mielenkiinnon kohteensa sekä yleisesti uskottaisiin nuoriin enemmän.
Opinnäytetyön teoreettinen lähtökohta rakentuu lastensuojelutaustaisista nuorista tehdyn aiemman tutkimuksen pohjalle. Opinnäytetyö toteutettiin haastattelemalla sijaishuollosta itsenäistyneitä 20–30-vuotiaita nuoria ja nuoria aikuisia, jotka parhaillaan opiskelivat korkeakoulussa tai olivat valmistuneet korkeakoulusta. Puolistrukturoidun haastattelun teemoja olivat nykyinen elämäntilanne, lastensuojelun asiakkuus ja perhetausta, koulutuspolku, opiskelu korkeakoulussa sekä lastensuojelun kehittäminen. Aineisto analysoitiin laadullisesti aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Haastatteluaineiston perusteella valitsimme viisi teemaa, jotka toistuivat haastateltavien vastauksissa. Teemat olivat korkeakoulutus, koulutuksen merkitys ja lukeminen, opiskeluun saatu tuki, itseohjautuvuus sekä lastensuojelun palvelut ja niiden kehittäminen. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että korkeakoulutukseen hakeutumista on edesauttanut koulunkäyntiin saatu tuki ja kannustus lähipiirin aikuisilta, konkreettiset neuvot hakemiseen liittyen, runsas lukeminen lapsuudessa ja lukemaan kannustaminen, itseohjautuvuus sekä koettu hyöty korkeakoulutuksesta. Haastateltavat suorittivat tai olivat suorittaneet tutkintoja eri aloilta. Haastateltavat peilasivat alan valintaa omien kokemustensa ja lastensuojeluasiakkuuden kautta, ja he kertoivat halustaan auttaa muita ja jakaa oikeudenmukaisuutta.
Lastensuojelun kehittämiseksi haastatteluissa nousi esiin se, että ongelmakeskeisyyden sijaan keskityttäisiin näkemään myös hyvät asiat ja vahvistettaisiin niitä. Vastauksissa korostui resurssit, joita lastensuojelun sijais- ja jälkihuoltoon tulisi lisätä, jotta nuoret tulisivat kohdatuksi ja saisivat muutakin kuin taloudellista apua. Haastateltavien toiveena oli, että sijais- ja jälkihuollossa tuettaisiin nuorta löytämään omat vahvuutensa ja mielenkiinnon kohteensa sekä yleisesti uskottaisiin nuoriin enemmän.