Mietojen alkoholijuomien mikrobiologisen analyysin menetelmänkehitys
Packalén, Pella-Anniina (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120323682
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120323682
Tiivistelmä
Opinnäytetyö suoritettiin Alkon Alkoholintarkastuslaboratoriolle (ACL). ACL on osa Alkon laadunvalvonnan prosessia. ACL tekee pääasiassa kemiallista analytiikkaa, mutta tarve mikrobiologiselle analytiikalle on lisääntynyt viimeisen vuoden aikana.
Tavoitteena oli selvittää erilaisten pikatestien soveltuvuutta ACL:n käyttöön, jotta saataisiin tarkempaa tietoa alkoholijuomien mikrobikontaminaatioista, sekä niiden aiheuttamista tuotevirheistä. Opinnäytetyön tarkoituksena on myös olla kirjallisuuskatsaus mikrobiologisista analyysimenetelmistä, sekä yleisimmistä tuotetyyppejä koskevista mikrobeista Alkon käyttöön.
Mietojen alkoholijuomien valmistuksessa hyödynnetään mikrobeja. Etanoli sekä monet aromiyhdisteet syntyvät mikrobien aineenvaihdunnan tuloksena. Mikrobi on kontaminantti silloin kun se on eri, kuin valmistuksessa hyödynnetty mikrobi, tai se on päätynyt lopulliseen tuotteeseen. Kontaminaatio havaitaan esimerkiksi makuvirheestä tai tuotteen ulkonäöstä.
Valitut tunnistusmenetelmät olivat erilaiset agar- sekä petrifilmi-kasvatusalustat, rakenteellinen ja metabolinen erottelu, molekylaarinen ja massaspektrometrinen tunnistus. Menetelmiä vertailtiin erikseen ja keskenään. Perinteisiä agarmaljoja verrattiin petrifilmeihin, ja todettiin agarmaljojen olevan hitaampia, mutta petrifilmeillä matriisi aiheuttaa häiriötä mikrobien kasvuun. Erityisen hyviksi todettiin BRETT-agar ja LAB-petrifilmi. Molekulaarinen HybriScan-menetelmä todettiin helppokäyttöiseksi ja luotettavaksi tavaksi rajata kontaminaation aiheuttajia. MALDI-TOF:lla tunnistettiin melko hyvin bakteereja sekä hiivoja, mutta homeita ei onnistuttu tunnistamaan. Menetelmiä yhdistämällä voidaan saavuttaa sukutason tunnistus.
Tavoitteena oli selvittää erilaisten pikatestien soveltuvuutta ACL:n käyttöön, jotta saataisiin tarkempaa tietoa alkoholijuomien mikrobikontaminaatioista, sekä niiden aiheuttamista tuotevirheistä. Opinnäytetyön tarkoituksena on myös olla kirjallisuuskatsaus mikrobiologisista analyysimenetelmistä, sekä yleisimmistä tuotetyyppejä koskevista mikrobeista Alkon käyttöön.
Mietojen alkoholijuomien valmistuksessa hyödynnetään mikrobeja. Etanoli sekä monet aromiyhdisteet syntyvät mikrobien aineenvaihdunnan tuloksena. Mikrobi on kontaminantti silloin kun se on eri, kuin valmistuksessa hyödynnetty mikrobi, tai se on päätynyt lopulliseen tuotteeseen. Kontaminaatio havaitaan esimerkiksi makuvirheestä tai tuotteen ulkonäöstä.
Valitut tunnistusmenetelmät olivat erilaiset agar- sekä petrifilmi-kasvatusalustat, rakenteellinen ja metabolinen erottelu, molekylaarinen ja massaspektrometrinen tunnistus. Menetelmiä vertailtiin erikseen ja keskenään. Perinteisiä agarmaljoja verrattiin petrifilmeihin, ja todettiin agarmaljojen olevan hitaampia, mutta petrifilmeillä matriisi aiheuttaa häiriötä mikrobien kasvuun. Erityisen hyviksi todettiin BRETT-agar ja LAB-petrifilmi. Molekulaarinen HybriScan-menetelmä todettiin helppokäyttöiseksi ja luotettavaksi tavaksi rajata kontaminaation aiheuttajia. MALDI-TOF:lla tunnistettiin melko hyvin bakteereja sekä hiivoja, mutta homeita ei onnistuttu tunnistamaan. Menetelmiä yhdistämällä voidaan saavuttaa sukutason tunnistus.