Käykö hermoon? : kuvaileva kirjallisuuskatsaus silmää liikuttavien lihasten hermojen infranukleaarisista häiriöistä
Leino, Marianne; Rajala, Silja; Ylimäki, Sini (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120423781
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120423781
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tehty Oulun ammattikorkeakoulussa osana optometrian tutkinto-ohjelmaa. Työn tarkoituksena oli kerätä tietoa ja kuvailla silmää liikuttavien lihasten hermojen infranukleaaristen häiriöiden syitä, oireita, tutkimista ja hoitoa. Tavoitteena oli parantaa aiheesta kiinnostuneiden optometristien ja optometristiopiskelijoiden tietämystä aiheesta sekä lisätä varmuutta työskentelyyn sen parissa.
Työ toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Käytetty aineisto oli pääasiassa englanninkielistä ja se hankittiin pääasiassa PubMed-tietokannasta. Tietoperustassa käsiteltiin silmän liikehermon, telahermon ja loitontajahermon sekä näiden hermojen hermottamien lihasten anatomiaa ja fysiologiaa sekä karsastuksia ja karsastusten tutkimista.
Silmää liikuttavien lihasten hermojen häiriöiden patologiset syyt ovat moninaisia. Syinä ovat useimmiten vaskulaariset tekijät, aneurysmat, kasvaimet, infektiot ja traumat. Oireina ovat diplopia, poikkeava pään asento ja häiriöt silmän liikkeissä. Karsastuksen tutkimista, kuvantamistutkimuksia ja verikokeita käytetään diagnosoinnissa. Hoito valitaan häiriön perimmäisen syyn mukaan ja se voi olla esimerkiksi lääkehoito tai leikkaus.
Silmää liikuttavien lihasten hermojen häiriöiden taustalla voi olla jopa henkeä uhkaavia tiloja, joten optometristin on tunnistettava, milloin potilas on lähetettävä eteenpäin jatkotutkimuksiin. Tällöin ei tule hoitaa potilaan oireita esimerkiksi prismakorjauksella. Koska hoitopoluissa saattaa olla alueellisia eroja, voi hoitoonohjaus olla epäselvää. Jatkotutkimusehdotuksena esitetään ohjeistusta karsastuspotilaiden hoitoon ohjaamisesta.
Työ toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Käytetty aineisto oli pääasiassa englanninkielistä ja se hankittiin pääasiassa PubMed-tietokannasta. Tietoperustassa käsiteltiin silmän liikehermon, telahermon ja loitontajahermon sekä näiden hermojen hermottamien lihasten anatomiaa ja fysiologiaa sekä karsastuksia ja karsastusten tutkimista.
Silmää liikuttavien lihasten hermojen häiriöiden patologiset syyt ovat moninaisia. Syinä ovat useimmiten vaskulaariset tekijät, aneurysmat, kasvaimet, infektiot ja traumat. Oireina ovat diplopia, poikkeava pään asento ja häiriöt silmän liikkeissä. Karsastuksen tutkimista, kuvantamistutkimuksia ja verikokeita käytetään diagnosoinnissa. Hoito valitaan häiriön perimmäisen syyn mukaan ja se voi olla esimerkiksi lääkehoito tai leikkaus.
Silmää liikuttavien lihasten hermojen häiriöiden taustalla voi olla jopa henkeä uhkaavia tiloja, joten optometristin on tunnistettava, milloin potilas on lähetettävä eteenpäin jatkotutkimuksiin. Tällöin ei tule hoitaa potilaan oireita esimerkiksi prismakorjauksella. Koska hoitopoluissa saattaa olla alueellisia eroja, voi hoitoonohjaus olla epäselvää. Jatkotutkimusehdotuksena esitetään ohjeistusta karsastuspotilaiden hoitoon ohjaamisesta.