Kuvan ja äänen vuorovaikutus elokuvassa
Saltiola, Riina (2021)
Saltiola, Riina
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120523850
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120523850
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tutkii kuva- ja äänikerronnan vuorovaikutusta toisiinsa ja havainnollistaa, miksi ääni on tärkeä osa elokuvien tarinankerronnassa. Opinnäytetyön tavoitteena on tarkastella ja pohtia leikkaajan näkökulmasta, mitä äänen huomioon ottaminen ja alustava äänisuunnittelu leikkausvaiheessa antavat lisää tarinalle ja mitä hyötyä siitä on.
Innoituksena tälle työlle toimivat tekijän omakohtaiset kokemukset ja kiinnostus kuvan ja äänen yhteisvaikutuksesta kuvakerrontaan, leikkaustyöhön ja sen työvaiheisiin.
Opinnäytetyö koostuu kirjallisesta osuudesta ja tekijän kuvaleikkaamasta teososasta, komediallisesta Suoterapia-lyhytelokuvasta (ohjaaja Santtu Salminen 2021).
Kirjallisen osuuden aluksi käydään lyhyesti läpi elokuvahistorian eri vaiheita. Seuraavassa luvussa kerrotaan äänisuunnittelijan ja leikkaajan työnkuvista nykypäivänä ja siitä, miten kyseisten roolien yhteistyö ammattilaisten mukaan toteutuu.
Neljännessä luvussa käydään läpi yleisimpiä elokuvakerronnan osa-alueita, joita kuva ja ääni yhdessä voivat muuttaa ja täydentää ja joissa ne voivat olla vuorovaikutuksessa keskenään.
Viidennessä luvussa perehdytään teososaan ja käydään läpi Suoterapia-lyhytelokuvan leikkausprosessia ennakkosuunnitteluvaiheesta lopputulokseen. Luvussa kerrotaan, miten leikkausvaiheessa otettiin ääni huomioon ja mitä se antoi lisää kuvakerronnalle.
Keskeisimpinä havaintoina voidaan todeta, että äänellä on runsas ja monipuolinen kyky vaikuttaa kuvakerronnan eri osa-alueisiin ja katsojan tunne- sekä katsomiskokemukseen. Ääni kannattaa ottaa huomioon elokuvantekoprosessissa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta sille jää tarpeeksi tilaa ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Suoterapia-lyhytelokuvaa tehdessä äänen huomiointi leikkausvaiheessa mahdollisti enemmän luovia ja kuvaa tukevia äänellisiä valintoja tehden elokuvasta eheämmän kokonaisuuden.
Innoituksena tälle työlle toimivat tekijän omakohtaiset kokemukset ja kiinnostus kuvan ja äänen yhteisvaikutuksesta kuvakerrontaan, leikkaustyöhön ja sen työvaiheisiin.
Opinnäytetyö koostuu kirjallisesta osuudesta ja tekijän kuvaleikkaamasta teososasta, komediallisesta Suoterapia-lyhytelokuvasta (ohjaaja Santtu Salminen 2021).
Kirjallisen osuuden aluksi käydään lyhyesti läpi elokuvahistorian eri vaiheita. Seuraavassa luvussa kerrotaan äänisuunnittelijan ja leikkaajan työnkuvista nykypäivänä ja siitä, miten kyseisten roolien yhteistyö ammattilaisten mukaan toteutuu.
Neljännessä luvussa käydään läpi yleisimpiä elokuvakerronnan osa-alueita, joita kuva ja ääni yhdessä voivat muuttaa ja täydentää ja joissa ne voivat olla vuorovaikutuksessa keskenään.
Viidennessä luvussa perehdytään teososaan ja käydään läpi Suoterapia-lyhytelokuvan leikkausprosessia ennakkosuunnitteluvaiheesta lopputulokseen. Luvussa kerrotaan, miten leikkausvaiheessa otettiin ääni huomioon ja mitä se antoi lisää kuvakerronnalle.
Keskeisimpinä havaintoina voidaan todeta, että äänellä on runsas ja monipuolinen kyky vaikuttaa kuvakerronnan eri osa-alueisiin ja katsojan tunne- sekä katsomiskokemukseen. Ääni kannattaa ottaa huomioon elokuvantekoprosessissa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta sille jää tarpeeksi tilaa ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Suoterapia-lyhytelokuvaa tehdessä äänen huomiointi leikkausvaiheessa mahdollisti enemmän luovia ja kuvaa tukevia äänellisiä valintoja tehden elokuvasta eheämmän kokonaisuuden.