Uuden työntekijän perehdytysprosessi : Selvitys HUS Akuutti Sairaankuljetuksen perehdytyskäytännöistä
Salo, Sakari (2021)
Salo, Sakari
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120523845
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120523845
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää HUS Akuutti Sairaankuljetuksen perehdytysprosessia. Tavoitteena oli selvittää mitä perehdytystä työntekijät ovat saaneet työsuhteensa alussa. Tilaajana oli HUS Akuutti Sairaankuljetus.
Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkimuksena työntekijöille sähköisellä kyselylomakkeella huhti-toukokuussa 2021. Kyselylomakkeella kartoitettiin vastaajien taustamuuttujat sekä kokemuksia perehdytyksen järjestelyihin ja riittävyyteen liittyen sekä ajatuksia perehdytyksen kehittämisestä. Perehdytyksen järjestelyihin ja riittävyyteen liittyviä väittämiä arvioitiin Likert-asteikolla. Perehdytyksen kehittämistä kartoitettiin avoimilla kysymyksillä. Aineiston taustamuuttujista laskettiin keskiarvot ja keskihajonnat. Väittämien vastauksille laskettiin lukumäärät ja suhteelliset osuudet sekä väitteiden vastausten keskiarvot ja keskihajonnat. Perehdytyksen järjestelyiden ja riittävyyden vastauskategorioille laskettiin molemmille vastausten keskiarvo ja keskihajonta. Lisäksi riittämättömäksi tai riittäväksi perehdytyksen tasoksi katsottiin tilanne, jossa Likert-vastausten 1 ja 2 tai 4 ja 5 yhteenlaskettu suhteellinen osuus oli ≥ 60 %. Ryhmien välisiä eroja vertailtiin ja muuttujien välisiä korrelaatioita arvioitiin. Induktiivisella sisällönanalyysillä käsiteltiin avoimien kysymysten vastaukset.
Kyselytutkimukseen osallistui 17 vastaajaa ja vastausprosentti oli 46 %. Vastaajista sairaankuljettajia oli 76,5 % ja sairaanhoitajia 23,5 %. Vastaajista 12 % ei ollut saanut perehdytystä aloittaessaan työnsä Sairaankuljetuksessa. Perehdytyksen järjestelyiden väitteiden Likert-vastausten keskiarvo oli 2,8 ± keskihajonta 1,4 ja riittävyyden 3,4 ± 1,2. Perehdytyksen järjestelyitä koskettavien yhdeksän väittämän osalta yksikään ei toteutunut riittävällä tasolla, mutta vain yksi toteutui riittämättömällä tasolla. Vastaavasti perehdytyksen riittävyyttä koskettavien 24 väittämän osalta vain seitsemän toteutui riittävällä tasolla ja yksikään ei riittämättömällä tasolla. Erittäin vahva positiivinen korrelaatio havaittiin perehdytykselle ennalta määritellyn keston tai tavoiteajan ja perehdytyksen kokonaisuuden järjestelmällisyyden ja suunnitelmallisuuden välillä (rs = 0,801, p < 0,001) sekä perehdytykselle varattujen riittävien resurssien ja ajan välillä (rs = 0,816, p < 0,001). Perehdyttäjän osaaminen ja motivaatio nousivat sekä onnistuneina että epäonnistuneina asioina avoimissa kysymyksissä. Perehdytyksen kehittämiseen liittyen toivottiin selkeää perehdytysprosessia. Opinnäytetyössä kehitettiin perehdytyksen vuosikello Sairaankuljetukselle perehdytysprosessin selkeyttämiseksi.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että Sairaankuljetuksen perehdytyksessä on kehitettävää. Perehdytyksen järjestelyt eivät toteutuneet riittävällä tasolla. Perehdytykseen toivottiin järjestelmällisyyttä. Tuloksia voidaan hyödyntää perehdytysprosessin kehittämisessä.
Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkimuksena työntekijöille sähköisellä kyselylomakkeella huhti-toukokuussa 2021. Kyselylomakkeella kartoitettiin vastaajien taustamuuttujat sekä kokemuksia perehdytyksen järjestelyihin ja riittävyyteen liittyen sekä ajatuksia perehdytyksen kehittämisestä. Perehdytyksen järjestelyihin ja riittävyyteen liittyviä väittämiä arvioitiin Likert-asteikolla. Perehdytyksen kehittämistä kartoitettiin avoimilla kysymyksillä. Aineiston taustamuuttujista laskettiin keskiarvot ja keskihajonnat. Väittämien vastauksille laskettiin lukumäärät ja suhteelliset osuudet sekä väitteiden vastausten keskiarvot ja keskihajonnat. Perehdytyksen järjestelyiden ja riittävyyden vastauskategorioille laskettiin molemmille vastausten keskiarvo ja keskihajonta. Lisäksi riittämättömäksi tai riittäväksi perehdytyksen tasoksi katsottiin tilanne, jossa Likert-vastausten 1 ja 2 tai 4 ja 5 yhteenlaskettu suhteellinen osuus oli ≥ 60 %. Ryhmien välisiä eroja vertailtiin ja muuttujien välisiä korrelaatioita arvioitiin. Induktiivisella sisällönanalyysillä käsiteltiin avoimien kysymysten vastaukset.
Kyselytutkimukseen osallistui 17 vastaajaa ja vastausprosentti oli 46 %. Vastaajista sairaankuljettajia oli 76,5 % ja sairaanhoitajia 23,5 %. Vastaajista 12 % ei ollut saanut perehdytystä aloittaessaan työnsä Sairaankuljetuksessa. Perehdytyksen järjestelyiden väitteiden Likert-vastausten keskiarvo oli 2,8 ± keskihajonta 1,4 ja riittävyyden 3,4 ± 1,2. Perehdytyksen järjestelyitä koskettavien yhdeksän väittämän osalta yksikään ei toteutunut riittävällä tasolla, mutta vain yksi toteutui riittämättömällä tasolla. Vastaavasti perehdytyksen riittävyyttä koskettavien 24 väittämän osalta vain seitsemän toteutui riittävällä tasolla ja yksikään ei riittämättömällä tasolla. Erittäin vahva positiivinen korrelaatio havaittiin perehdytykselle ennalta määritellyn keston tai tavoiteajan ja perehdytyksen kokonaisuuden järjestelmällisyyden ja suunnitelmallisuuden välillä (rs = 0,801, p < 0,001) sekä perehdytykselle varattujen riittävien resurssien ja ajan välillä (rs = 0,816, p < 0,001). Perehdyttäjän osaaminen ja motivaatio nousivat sekä onnistuneina että epäonnistuneina asioina avoimissa kysymyksissä. Perehdytyksen kehittämiseen liittyen toivottiin selkeää perehdytysprosessia. Opinnäytetyössä kehitettiin perehdytyksen vuosikello Sairaankuljetukselle perehdytysprosessin selkeyttämiseksi.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että Sairaankuljetuksen perehdytyksessä on kehitettävää. Perehdytyksen järjestelyt eivät toteutuneet riittävällä tasolla. Perehdytykseen toivottiin järjestelmällisyyttä. Tuloksia voidaan hyödyntää perehdytysprosessin kehittämisessä.