Yläraaja-amputoitujen proteesikuntoutus : integroiva kirjallisuuskatsaus
Färm, Viivi; Lounavaara, Tiina (2021)
Lataukset:
Färm, Viivi
Lounavaara, Tiina
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120623875
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120623875
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa tutkimusta yläraaja-amputoitujen proteesikuntoutuksesta ja luoda sen pohjalta mahdollisimman kattava kokonaiskuva aiheesta. Tavoitteena oli lisätä tietoutta yläraaja-amputoitujen proteesikuntoutuskäytänteistä sekä apuvälinetekniikan koulutukseen että aiheen parissa työskenteleville ammattilaisille. Idea opinnäytetyön aiheesta on alun perin lähtöisin Metropolia ammattikorkeakoulun apuvälinetekniikan tutkinnosta.
Opinnäytetyö toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Se sallii ilmiön tutkimisen laaja-alaisesti, jolloin siinä voidaan hyödyntää monipuolisesti aineistoa erilaisista lähteistä. Katsaus eteni integroivalle kirjallisuuskatsaukselle määriteltyjä vaiheita mukaillen, joita ovat tutkimuskysymyksen asettaminen, aineiston haku ja hankkiminen, aineiston keruu, aineiston laadun arviointi sekä aineiston analyysi. Kirjallisuuskatsauksen aineistoksi valikoitui kuusi tutkimusta, kolme kirjaa ja yksi hoitosuositus.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksena muodostui kuvaus yläraaja-amputoitujen proteesikuntoutuksen vaiheista sekä yhteenveto uudesta tutkimuksesta, joka laajentaa kuntoutuksen vaiheiden näkökulmaa. Proteesikuntoutuksessa on tunnistettavissa seuraavat vaiheet: preoperatiivinen hoito, postoperatiivinen hoito, esiprotetisointivaihe, proteesiharjoittelu ja elinikäinen hoito. Vaiheet etenevät aina yksilöllisesti, ja kuntoutusprosessin tarkka sisältö ja sen kesto ovat riippuvaisia sekä potilaan toipumisprosessista että yksilöllisistä tavoitteista. Erityisesti valitulla proteesityypillä on vaikutusta kuntoutuksen sisältöön ja kestoon. Mukaan otettujen tutkimusten kautta opinnäytetyössä nousi esiin myoelektrisen proteesin harjoitteluun liittyviä harjoitusmuotoja ja -alustoja, joita ovat strukturoitu harjoittelu, siirtoharjoittelu sekä virtuaaliympäristön ja pelien hyödyntäminen osana proteesikuntoutusta. Menetelmiä voi hyödyntää sekä esiprotetisointivaiheessa että proteesiharjoitteluvaiheessa.
Opinnäytetyön tuottamaa tietoa voivat hyödyntää henkilöt, joille aihe ei ole vielä entuudestaan tuttu. Opinnäytetyö voisi siis toimia perehdytyspakettina niin opiskelijoille kuin aiheesta kiinnostuneille ammattilaisillekin. Proteesiharjoitteluun liittyvien tutkimusten ajankohtaisten näkökulmien kautta proteesikuntoutuksen parissa työskentelevät ammattilaiset voivat saada uusia ajatuksia ja inspiraatiota työhönsä.
Opinnäytetyö toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Se sallii ilmiön tutkimisen laaja-alaisesti, jolloin siinä voidaan hyödyntää monipuolisesti aineistoa erilaisista lähteistä. Katsaus eteni integroivalle kirjallisuuskatsaukselle määriteltyjä vaiheita mukaillen, joita ovat tutkimuskysymyksen asettaminen, aineiston haku ja hankkiminen, aineiston keruu, aineiston laadun arviointi sekä aineiston analyysi. Kirjallisuuskatsauksen aineistoksi valikoitui kuusi tutkimusta, kolme kirjaa ja yksi hoitosuositus.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksena muodostui kuvaus yläraaja-amputoitujen proteesikuntoutuksen vaiheista sekä yhteenveto uudesta tutkimuksesta, joka laajentaa kuntoutuksen vaiheiden näkökulmaa. Proteesikuntoutuksessa on tunnistettavissa seuraavat vaiheet: preoperatiivinen hoito, postoperatiivinen hoito, esiprotetisointivaihe, proteesiharjoittelu ja elinikäinen hoito. Vaiheet etenevät aina yksilöllisesti, ja kuntoutusprosessin tarkka sisältö ja sen kesto ovat riippuvaisia sekä potilaan toipumisprosessista että yksilöllisistä tavoitteista. Erityisesti valitulla proteesityypillä on vaikutusta kuntoutuksen sisältöön ja kestoon. Mukaan otettujen tutkimusten kautta opinnäytetyössä nousi esiin myoelektrisen proteesin harjoitteluun liittyviä harjoitusmuotoja ja -alustoja, joita ovat strukturoitu harjoittelu, siirtoharjoittelu sekä virtuaaliympäristön ja pelien hyödyntäminen osana proteesikuntoutusta. Menetelmiä voi hyödyntää sekä esiprotetisointivaiheessa että proteesiharjoitteluvaiheessa.
Opinnäytetyön tuottamaa tietoa voivat hyödyntää henkilöt, joille aihe ei ole vielä entuudestaan tuttu. Opinnäytetyö voisi siis toimia perehdytyspakettina niin opiskelijoille kuin aiheesta kiinnostuneille ammattilaisillekin. Proteesiharjoitteluun liittyvien tutkimusten ajankohtaisten näkökulmien kautta proteesikuntoutuksen parissa työskentelevät ammattilaiset voivat saada uusia ajatuksia ja inspiraatiota työhönsä.