Taidelähtöisiä menetelmiä tehostettuun perhetyöhön: sosiaaliohjaajien koulutustyöpajan kehittäminen.
Sihvola, Sanni (2021)
Sihvola, Sanni
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120623906
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120623906
Tiivistelmä
Toiminnallisen ja monimuotoisen opinnäytteen tavoitteena oli rohkaista lastensuojelun tehostetussa perhetyössä työskenteleviä sosiaaliohjaajia ottamaan käyttöön taidelähtöisiä menetelmiä työssään perheiden parissa. Tavoitteeseen pyrittiin kehittämällä taidelähtöisiä menetelmiä esittelevä koulutustyöpaja yhteistyökumppanina toimivan Helsingin kaupungin lastensuojelun avohuollon erään lastensuojelutiimin sosiaaliohjaajille.
Opinnäytteen teoreettinen viitekehys rakentuu lastensuojelun tehostetun perhetyön toimintaympäristön kuvauksesta, sekä kulttuurihyvinvoinnin, taidelähtöisyyden sekä sosiaalipedagogisen työskentelyotteen teorioista.
Taiteen soveltamista tehostetun perhetyön menetelmien kehittämiseen perustellaan muun muassa kansalaisten kulttuurisilla oikeuksilla sekä tutkimuksella, jonka mukaan taide vahvistaa lastensuojelun asiakkaiden vuorovaikutustaitoja ja tarjoaa metaforisen suojan ja etäisyyttä vaikeiden kokemusten ja tunteiden käsittelyyn. Taidelähtöisyyttä perustellaan myös kulttuurihyvinvoinnin teorialla, jonka mukaan taiteella ja kulttuurilla on yhteyksiä yksilöiden ja yhteisöjen terveyteen ja hyvinvointiin.
Opinnäytetyöprosessin kehittämistehtävään hyödynnettiin sosiaalipedagogista työskentelyotetta, jossa painottuu dialogisen kohtaamisen sekä osallisuuden ja luovuuden merkitys sosiaalisesti vahvistavassa kasvatuksellisessa suhteessa. Luova työskentely voi mahdollistaa common third:iksi kutsutun tilanteen, jossa asiakas ja ammattilainen toimivat tasa-arvoisina ja yhdessä sen sijaan, että asiakas olisi toiminnan kohde. Tämä vahvistaa luottamukseen perustuvaa asiakassuhdetta, jolla on suuri merkitys tehostetun perhetyön vaikuttavuudelle.
Kehittämisprosessissa selvitettiin suppean kyselyn keinoin yhteistyökumppanitiimin tarpeita taidelähtöisille menetelmille asiakastyössä. Sosiaaliohjaajat toivoivat menetelmiä esimerkiksi luottamuksen ja turvallisuuden vahvistamiseen, yhteisten tavoitteiden määrittelyyn, lapsen näkökulman esille tulemiseen sekä tunteiden parissa työskentelyyn. Esitettyjä tarpeita verrattiin tehostetun perhetyön kehittämistarpeita koskevaan tutkimustietoon sekä suosituksiin.
Kehittämisprosessin tuotoksena syntyi Tehdään skissejä! -koulutustyöpaja, joka toteutettiin Teams-verkkoympäristössä. Työpajan jälkeen sosiaaliohjaajille järjestettiin keskustelutilai-suus palautteen antoa sekä työpajan reflektointia varten.
Palautteen perusteella työpaja koettiin onnistuneena ja rohkaisevana. Kaikki sosiaaliohjaajat kokivat voivansa ottaa menetelmät käyttöön työssään. Työpajassa esiteltyjen menetelmien koettiin vastaavan esitettyihin tarpeisiin, ja niiden koettiin tarjoavan asiakastyöhön uusia näkökulmia. Työpajan koettiin tarjoavan myös virkistystä lastensuojelun kiireisen arjen keskelle. Kehitysehdotuksena toivottiin pidempää koulutusta sekä tehostetun perhetyön case-pohjaisia menetelmäesimerkkejä.
Opinnäytteen teoreettinen viitekehys rakentuu lastensuojelun tehostetun perhetyön toimintaympäristön kuvauksesta, sekä kulttuurihyvinvoinnin, taidelähtöisyyden sekä sosiaalipedagogisen työskentelyotteen teorioista.
Taiteen soveltamista tehostetun perhetyön menetelmien kehittämiseen perustellaan muun muassa kansalaisten kulttuurisilla oikeuksilla sekä tutkimuksella, jonka mukaan taide vahvistaa lastensuojelun asiakkaiden vuorovaikutustaitoja ja tarjoaa metaforisen suojan ja etäisyyttä vaikeiden kokemusten ja tunteiden käsittelyyn. Taidelähtöisyyttä perustellaan myös kulttuurihyvinvoinnin teorialla, jonka mukaan taiteella ja kulttuurilla on yhteyksiä yksilöiden ja yhteisöjen terveyteen ja hyvinvointiin.
Opinnäytetyöprosessin kehittämistehtävään hyödynnettiin sosiaalipedagogista työskentelyotetta, jossa painottuu dialogisen kohtaamisen sekä osallisuuden ja luovuuden merkitys sosiaalisesti vahvistavassa kasvatuksellisessa suhteessa. Luova työskentely voi mahdollistaa common third:iksi kutsutun tilanteen, jossa asiakas ja ammattilainen toimivat tasa-arvoisina ja yhdessä sen sijaan, että asiakas olisi toiminnan kohde. Tämä vahvistaa luottamukseen perustuvaa asiakassuhdetta, jolla on suuri merkitys tehostetun perhetyön vaikuttavuudelle.
Kehittämisprosessissa selvitettiin suppean kyselyn keinoin yhteistyökumppanitiimin tarpeita taidelähtöisille menetelmille asiakastyössä. Sosiaaliohjaajat toivoivat menetelmiä esimerkiksi luottamuksen ja turvallisuuden vahvistamiseen, yhteisten tavoitteiden määrittelyyn, lapsen näkökulman esille tulemiseen sekä tunteiden parissa työskentelyyn. Esitettyjä tarpeita verrattiin tehostetun perhetyön kehittämistarpeita koskevaan tutkimustietoon sekä suosituksiin.
Kehittämisprosessin tuotoksena syntyi Tehdään skissejä! -koulutustyöpaja, joka toteutettiin Teams-verkkoympäristössä. Työpajan jälkeen sosiaaliohjaajille järjestettiin keskustelutilai-suus palautteen antoa sekä työpajan reflektointia varten.
Palautteen perusteella työpaja koettiin onnistuneena ja rohkaisevana. Kaikki sosiaaliohjaajat kokivat voivansa ottaa menetelmät käyttöön työssään. Työpajassa esiteltyjen menetelmien koettiin vastaavan esitettyihin tarpeisiin, ja niiden koettiin tarjoavan asiakastyöhön uusia näkökulmia. Työpajan koettiin tarjoavan myös virkistystä lastensuojelun kiireisen arjen keskelle. Kehitysehdotuksena toivottiin pidempää koulutusta sekä tehostetun perhetyön case-pohjaisia menetelmäesimerkkejä.