Etätyön vaikutus työmotivaatioon koronapandemian aikana
Saario, Irene (2021)
Saario, Irene
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120724028
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120724028
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, onko koronapandemian aikainen etätyö vaikuttanut työntekijöiden työmotivaatioon. Opinnäytetyön tekoa aloitettaessa koronapandemia oli jatkunut vuoden ja etätyösuositus oli edelleen voimassa. Työtä viimeisteltäessä hallitus päätti etätyösuosituksen poistuvan kokonaan. Tutkimusta tehtäessä suositus oli kuitenkin edelleen voimassa.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin etätyötä, itseohjautuvuutta, motivaatiota yleisesti sekä työmotivaatiota ja motivaatiotekijöitä. Etätyön osalta aiheet jakautuivat käsittelemään etätyötä yleisesti, etätyön hyötyjä ja haittoja, etätyökäytäntöjä sekä itseohjautuvuutta. Motivaation osalta puolestaan teoriaosuus käsitteli motivaatiota yleisesti, erilaisia motivaatioteorioita, työmotivaatiota sekä ulkoista ja sisäistä motivaatiota.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä kyselylomakkeen avulla. Kyselylomake luotiin teoreettisen viitekehyksen pohjalta ja se koostui kahdesta osasta. Osiot pitivät sisällään etätyötä ja motivaatiota käsitteleviä kysymyksiä sekä muutaman kysymyksen koskien vastaajien taustatietoja. Kysely toteutettiin Google Formsin avulla luodulla kyselylomakkeella ja vastaukset analysoitiin Excelin avulla ristiintaulukoimalla ja vertaamalla niitä teoreettiseen viitekehykseen. Kysely julkaistiin sosiaalisen median kanava Linked Inissä ja kuka tahansa etätyötä pandemia-aikana tehnyt saattoi vastata kyselyyn.
Kyselyn tulokset olivat hyvin pitkälle linjassa teorian kanssa. Suurin osa vastaajista koki etätyön positiivisena asiana, etenkin silloin kun sen tekemisestä on mahdollista päättää itse. Koronapandemia kuitenkin loi etätyölle omat haasteensa ja etenkin sosiaalisten kontaktien puute nähtiin negatiivisena, työmotivaatiota laskevana seikkana. Negatiivisia tekijöitä löytyi toki muitakin, mutta niiden ei voitu todeta vaikuttavan haluun työskennellä etänä jatkossakin.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin etätyötä, itseohjautuvuutta, motivaatiota yleisesti sekä työmotivaatiota ja motivaatiotekijöitä. Etätyön osalta aiheet jakautuivat käsittelemään etätyötä yleisesti, etätyön hyötyjä ja haittoja, etätyökäytäntöjä sekä itseohjautuvuutta. Motivaation osalta puolestaan teoriaosuus käsitteli motivaatiota yleisesti, erilaisia motivaatioteorioita, työmotivaatiota sekä ulkoista ja sisäistä motivaatiota.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä kyselylomakkeen avulla. Kyselylomake luotiin teoreettisen viitekehyksen pohjalta ja se koostui kahdesta osasta. Osiot pitivät sisällään etätyötä ja motivaatiota käsitteleviä kysymyksiä sekä muutaman kysymyksen koskien vastaajien taustatietoja. Kysely toteutettiin Google Formsin avulla luodulla kyselylomakkeella ja vastaukset analysoitiin Excelin avulla ristiintaulukoimalla ja vertaamalla niitä teoreettiseen viitekehykseen. Kysely julkaistiin sosiaalisen median kanava Linked Inissä ja kuka tahansa etätyötä pandemia-aikana tehnyt saattoi vastata kyselyyn.
Kyselyn tulokset olivat hyvin pitkälle linjassa teorian kanssa. Suurin osa vastaajista koki etätyön positiivisena asiana, etenkin silloin kun sen tekemisestä on mahdollista päättää itse. Koronapandemia kuitenkin loi etätyölle omat haasteensa ja etenkin sosiaalisten kontaktien puute nähtiin negatiivisena, työmotivaatiota laskevana seikkana. Negatiivisia tekijöitä löytyi toki muitakin, mutta niiden ei voitu todeta vaikuttavan haluun työskennellä etänä jatkossakin.