iTOP-menetelmä anti-infektiivisen hoidon tukena - Digitaalinen opetusmateriaali suuhygienistiopiskelijoille
Ahonen, Eeva-Kaisa; Tepsa Elisa; Tertsunen, Anni (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120824333
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120824333
Tiivistelmä
Hyvä päivittäinen suuhygienia on ensisijainen tapa ehkäistä ientulehdusta ja hampaiden kiinnityskudosten sairauksia. Suuhygienistin antamilla omahoidon ohjeilla on tärkeä rooli väestön suusairauksien ennaltaehkäisyssä. Yksilöllisillä omahoidon ohjeilla mahdollistetaan, että potilaat omaksuvat oikeaoppiset suun omahoidon tekniikat ja tottumukset.
Opinnäytetyömme on kehittämistyö. Kehittämistyön tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa digitaalinen opetusmateriaali suuhygienistiopiskelijoille iTOP-menetelmän tekniikoista ja niiden käytöstä. Tätä varten selvitimme, millainen on laadukas opetusvideo ja millaiset kriteerit sillä on. Kehittämistyön tavoitteena on edistää suuhygienistiopiskelijoiden oppimista iTOP-menetelmän käytössä ja tehdä se tunnetummaksi. Opinnäytetyön tilaajana ja toimeksiantajana oli Savonia-ammattikorkeakoulu.
Tuotettu digitaalinen opetusmateriaali käsitteli iTOP-menetelmän tekniikoita ja tapoja toteuttaa riittävää omahoitoa. Opetusmateriaali sisälsi viisi erillistä digitaalista opetusvideota, joissa kuvattiin omahoidon välineistö (hammasharja, soloharja, hammaslanka, hammasväliharja), IAP-koetin ja hammaskartta. Opetusvideoissa kerrottiin still-kuvien, videon, äänen sekä tekstityksen avulla, kuinka iTOP-menetelmässä käytettäviä omahoidon välineitä sekä tekniikoita tulisi käyttää.
Kehittämistyö aloitettiin perehtymällä aiheeseen olemassa olevan teoreettisen tiedon ja Curaden Sveitsin sekä ProCare Oy:n edustajilta saamiemme materiaalien pohjalta. Näiden tietojen pohjalta tehtiin videoiden käsikirjoitukset, kuvattiin opetusvideot ja editoitiin ne haluttuun muotoon. Digitaalinen opetusmateriaali lähetettiin Savonia-ammattikorkeakoulun toisen, kolmannen ja neljännen vuosikurssin suuhygienistiopiskelijoille arvioitavaksi. Digitaalinen opetusmateriaali arvioitiin verkossa anonyymisti täytettävän palautekyselyn avulla. Kyselyyn vastasi 24,5 % (n=114) opiskelijoista. Tuotettu videomateriaali koettiin oppimisen kannalta hyödylliseksi. Palautteiden perusteella digitaaliseen opetusmateriaaliin ei tehty muutoksia. Jatkokehitysidea opetusmateriaalille oli esimerkiksi tutkimus iTOP-menetelmän hyödynnettävyydestä suun terveydenhuollossa.
Opinnäytetyömme on kehittämistyö. Kehittämistyön tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa digitaalinen opetusmateriaali suuhygienistiopiskelijoille iTOP-menetelmän tekniikoista ja niiden käytöstä. Tätä varten selvitimme, millainen on laadukas opetusvideo ja millaiset kriteerit sillä on. Kehittämistyön tavoitteena on edistää suuhygienistiopiskelijoiden oppimista iTOP-menetelmän käytössä ja tehdä se tunnetummaksi. Opinnäytetyön tilaajana ja toimeksiantajana oli Savonia-ammattikorkeakoulu.
Tuotettu digitaalinen opetusmateriaali käsitteli iTOP-menetelmän tekniikoita ja tapoja toteuttaa riittävää omahoitoa. Opetusmateriaali sisälsi viisi erillistä digitaalista opetusvideota, joissa kuvattiin omahoidon välineistö (hammasharja, soloharja, hammaslanka, hammasväliharja), IAP-koetin ja hammaskartta. Opetusvideoissa kerrottiin still-kuvien, videon, äänen sekä tekstityksen avulla, kuinka iTOP-menetelmässä käytettäviä omahoidon välineitä sekä tekniikoita tulisi käyttää.
Kehittämistyö aloitettiin perehtymällä aiheeseen olemassa olevan teoreettisen tiedon ja Curaden Sveitsin sekä ProCare Oy:n edustajilta saamiemme materiaalien pohjalta. Näiden tietojen pohjalta tehtiin videoiden käsikirjoitukset, kuvattiin opetusvideot ja editoitiin ne haluttuun muotoon. Digitaalinen opetusmateriaali lähetettiin Savonia-ammattikorkeakoulun toisen, kolmannen ja neljännen vuosikurssin suuhygienistiopiskelijoille arvioitavaksi. Digitaalinen opetusmateriaali arvioitiin verkossa anonyymisti täytettävän palautekyselyn avulla. Kyselyyn vastasi 24,5 % (n=114) opiskelijoista. Tuotettu videomateriaali koettiin oppimisen kannalta hyödylliseksi. Palautteiden perusteella digitaaliseen opetusmateriaaliin ei tehty muutoksia. Jatkokehitysidea opetusmateriaalille oli esimerkiksi tutkimus iTOP-menetelmän hyödynnettävyydestä suun terveydenhuollossa.