Suomenkielisten vero-oikeustapauksien käsittely ja kategorisointi luonnollisen kielen prosessoinnin avulla
Kamaja, Viljami (2021)
Kamaja, Viljami
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120724275
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120724275
Tiivistelmä
Tämä opinnäyte kuvaa PricewaterhouseCoopers Oy:n sisäistä projektia, jossa selvitettiin luonnollisen kielen prosessoinnin hyödyntämistä suomenkielisten vero-oikeustapausten kategorisoimisessa. Luonnollisen kielen prosessointiin liittyy olennaisesti tekoäly, koneoppiminen, neuroverkot ja syväoppiminen. Opinnäytetyön rajaukseen perustuen projektin tavoitteena oli kategorisoida suomenkielisiä vero-oikeustapauksia oikein suomalaisen lainsäädäntöön pohjautuen, jolloin työntekijöiden resursseja voitaisiin allokoida nykyistä allokointia tehokkaammin liiketoiminnallisesti näkökulmasta katsottuna.
Opinnäytetyössä kerrotaan ohjelmointikoodin kehittämisestä mahdollisimman kronologisessa järjestyksessä, ja uusista ohjelmointikoodin versioista kerrottaessa pyritään kuvailemaan, mitä muutoksia tai jatkokehitystä ohjelmointikoodiin tehtiin edelliseen versioon verrattuna. Ohjelmointikoodien eri versioista esitetään yhteenveto, jonka perusteella projektin aikana tehdystä kehitystyöstä voidaan muodostaa kokonaiskuva.
Opinnäytetyön tarkastelujakson aikana projektitiimi ei ollut saanut selvitettyä, minkä syyn tai syiden takia kehitetty tekninen toteutus ei tuota tuloksia, joita voitaisiin hyödyntää laajemmin liiketoiminnassa. Jatkotutkimusehdotuksissa pohditaan muun muassa poissulkevan menetelmän avulla, miten projektin teknistä toteutusta ja sen osa-alueita voitaisiin parantaa sekä miten nykyisten ongelmien tai ongelma-alueiden juurisyitä voitaisiin identifioida.
Opinnäytetyössä pohditaan projektia kokonaisuutena mahdollisimman monesta eri näkökulmasta. Erilaisten näkökulmien avulla huomioidaan esimerkiksi, kuinka projektitiimin tekniset valinnat, valitut menetelmät ja aineisto mahdollisesti vaikuttivat projektin lopputulokseen. Opinnäytetyössä esitetään jatkotutkimuskohteita, joiden avulla projektitiimi voisi varmistaa, että esimerkiksi aineisto ei vaikuttanut negatiivisesti projektin lopputulokseen.
Opinnäytetyössä kerrotaan ohjelmointikoodin kehittämisestä mahdollisimman kronologisessa järjestyksessä, ja uusista ohjelmointikoodin versioista kerrottaessa pyritään kuvailemaan, mitä muutoksia tai jatkokehitystä ohjelmointikoodiin tehtiin edelliseen versioon verrattuna. Ohjelmointikoodien eri versioista esitetään yhteenveto, jonka perusteella projektin aikana tehdystä kehitystyöstä voidaan muodostaa kokonaiskuva.
Opinnäytetyön tarkastelujakson aikana projektitiimi ei ollut saanut selvitettyä, minkä syyn tai syiden takia kehitetty tekninen toteutus ei tuota tuloksia, joita voitaisiin hyödyntää laajemmin liiketoiminnassa. Jatkotutkimusehdotuksissa pohditaan muun muassa poissulkevan menetelmän avulla, miten projektin teknistä toteutusta ja sen osa-alueita voitaisiin parantaa sekä miten nykyisten ongelmien tai ongelma-alueiden juurisyitä voitaisiin identifioida.
Opinnäytetyössä pohditaan projektia kokonaisuutena mahdollisimman monesta eri näkökulmasta. Erilaisten näkökulmien avulla huomioidaan esimerkiksi, kuinka projektitiimin tekniset valinnat, valitut menetelmät ja aineisto mahdollisesti vaikuttivat projektin lopputulokseen. Opinnäytetyössä esitetään jatkotutkimuskohteita, joiden avulla projektitiimi voisi varmistaa, että esimerkiksi aineisto ei vaikuttanut negatiivisesti projektin lopputulokseen.