Etävastaanottona toteutettava kotikäynti

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS Psykiatrian tulosyksikön Nuorisopsykiatrian linjan toimintaterapeuttien kokemuksia etävastaanottona toteutettavasta kotikäynnistä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa työelämään etävastaanottona toteutettavista kotikäynneistä. Tavoitteena oli selvittää etävastaanottona toteutettavien kotikäyntien etuja ja haasteita sekä kartoittaa, mitä etävastaanottona toteutettavien kotikäyntien käytännön asioissa täytyy ottaa huomioon. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä HUS Nuorisopsykiatrian kanssa. Opinnäytetyön aihe nousee työelämäkumppanin tarpeesta selvittää etävastaanottona toteutettavan kotikäynnin mahdollisuuksista osana toimintakyvyn tutkimusta.

Opinnäytetyön teoriaosuuden tarkoituksena on selventää etävastaanottona toteutettavan kotikäyntien taustalla vaikuttavia tekijöitä. Teoriaosuudessa käsitellään psykiatrisen toimintaterapian merkitystä nuorten mielenterveystyössä, etäkuntoutuksen hyötyjä ja haasteita, etävastaanottona toteutettavan toimintaterapian käytäntöjä, eettisyyttä ja vaikuttavuutta sekä kotikäyntien merkityksellisyyttä. Opinnäytetyössä aineistonkeruumenetelmänä käytettiin yksilöllisiä teemahaastatteluja. Tiedonantajiksi valikoitui kaksi HUS Nuorisopsykiatrian toimintaterapeuttia, jotka olivat toteuttaneet kotikäyntejä etävastaanottona.

Opinnäytetyön tulosten mukaan perinteiseen kotikäyntiin kuluu huomattavasti enemmän aikaa kuin etävastaanottona toteutettavaan kotikäyntiin. Etävastaanottona toteuttava kotikäynti säästää myös perheiden aikaa. Opinnäytetyön tuloksista käy ilmi, että etävastaanottona toteutettava kotikäynti vaatii suunnittelua, ja toimintaterapeutin on huolehdittava esimerkiksi tarvittavista välineistä ja avustavan henkilön ohjeistuksesta. Avustavan henkilön rooli tapaamisilla on tärkeä. Toimintaterapian menetelmistä etävastaanottona toteutettaviin kotikäynteihin sopivat erityisen hyvin haastattelut, itsearvioinnit ja sanalliset tehtävät sekä MOHOST-FI (The Model of Human Occupation Screening Tool) ja ACIS-FI (The Assessment of Communication and Interaction Skills).

Tämän opinnäytetyön ja aikaisemman tutkimustiedon mukaan etävastaanottona toteutettavassa kotikäynnissä on sekä hyötyjä että haasteita. Selkeä hyöty on resurssien säästäminen sekä ammattilaisten että asiakkaiden näkökulmasta. Haasteita ovat toiminnan ja ympäristön havainnointi, etätapaamisia vieroksuvat nuoret sekä avustajien tiedonpuute. Tulosten mukaan etäyhteydellä voidaan kuitenkin saada tietoa asiakkaan toimintakyvystä yhtä hyvin kuin lähitapaamisella. Esimerkiksi toimintaan motivoitumista, prosessuaalisia taitoja ja motorisia taitoja voidaan arvioida etäyhteydellä. Tulosten mukaan etävastaanottona toteutettava kotikäynti voisi korvata perinteisen kotikäynnin rohkeiden ja uusia näkökulmia löytävien toimintaterapeuttien toimesta. Jatkotutkimuksen kohteiksi sopisi asiakkaiden sekä avustavien henkilöiden kokemuksien selvittäminen etävastaanottona toteuttavasta kotikäynnistä.