Pintaveden liikkeiden ja veden kertymisen tarkastelu dronemaastomallin avulla : Soiden ennallistamisen seuranta vesienpalautuskohteella
Ahonen, Sirkku (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120924641
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120924641
Tiivistelmä
Ennallistetun suoalan kasvaessa ennallistamisen seurannan tarve kasvaa. Seurantaa pyritään kehittämään resurssitehokkaammaksi, jotta kattavan seurantaverkoston ylläpitäminen on mahdollista. Opinnäytetyössä tarkastellaan dronekuvista tuotetun korkeusmallin hyödyntämistä osana ennallistamisen seurantaa. Tavoitteena on löytää käyttötarkoitukseen soveltuvia korkeusmallin prosessointeja, joiden avulla voidaan tarkastella veden virtausta ja kertymistä sekä näissä ilmeneviä muutoksia.
Tarkasteluun käytetään Sonkajärvellä sijaitsevaa Vahtisuota. Vahtisuolla on tehty vesienpalautusta ja perinteistä ennallistamista yhdistävä ennallistamisen kokonaisuus 2018. Vahtisuota kuvattiin dronella kahteen kertaan kesän 2021 aikana. Lisäksi tarkastelussa käytettiin Maanmittauslaitoksen avointa korkeusmallia, joka on tuotettu 2014 laserkeilausaineistosta. Maanmittauslaitoksen aineistoa käytettiin myös Vihtanevalla ja Kurkinevalla tarkasteltaessa prosessointien soveltuvuutta ennallistamista edeltävän tilanteen tarkastelussa. Korkeusmalleja analysoitiin SAGA GIS -ohjelman hydrologisilla työkaluilla. Saatuja virtausverkko- ja kosteusindeksirasteritasoja verrattiin ilmakuvaan, ja niistä etsittiin parhaiten käyttötarkoitukseen soveltuvat tasot, joita verrattiin keskenään eroavaisuuksien ja muutosten havainnoimiseksi.
Parhaiten käyttötarkoitukseen soveltuivat Top-Down-virtausverkko sekä SAGA-kosteusindeksi. Korkeusmallin esikäsittelyssä virtausverkkojen tuottamista ajatellen kuoppien täyttö Planchon/Darboux, 2001 -menetelmällä toimi paremmin suurella ja Wang & Liu pienellä pikselikoolla. Kosteusindeksien tuottamiseen soveltui Planchon/Darboux- esikäsitelty malli.
Työn tuloksia voidaan hyödyntää valittaessa soiden ennallistamisen seurannassa dronemaastomallin käsittelyyn käytettäviä menetelmiä. Vaikka kaikilla kohteilla ei välttämättä toimi sama menetelmä, aikaa säästetään rajaamalla prosessointi muutamaan hyväksi havaittuun menetelmään. Pitkäaikaisseurannan kannalta on olennaista kuvata kohde kasvillisuuden ja vesiolosuhteiden ollessa mahdollisimman samankaltaiset kuvausajankohdasta toiseen, jotta vertailusta saadaan luotettava.
Tarkasteluun käytetään Sonkajärvellä sijaitsevaa Vahtisuota. Vahtisuolla on tehty vesienpalautusta ja perinteistä ennallistamista yhdistävä ennallistamisen kokonaisuus 2018. Vahtisuota kuvattiin dronella kahteen kertaan kesän 2021 aikana. Lisäksi tarkastelussa käytettiin Maanmittauslaitoksen avointa korkeusmallia, joka on tuotettu 2014 laserkeilausaineistosta. Maanmittauslaitoksen aineistoa käytettiin myös Vihtanevalla ja Kurkinevalla tarkasteltaessa prosessointien soveltuvuutta ennallistamista edeltävän tilanteen tarkastelussa. Korkeusmalleja analysoitiin SAGA GIS -ohjelman hydrologisilla työkaluilla. Saatuja virtausverkko- ja kosteusindeksirasteritasoja verrattiin ilmakuvaan, ja niistä etsittiin parhaiten käyttötarkoitukseen soveltuvat tasot, joita verrattiin keskenään eroavaisuuksien ja muutosten havainnoimiseksi.
Parhaiten käyttötarkoitukseen soveltuivat Top-Down-virtausverkko sekä SAGA-kosteusindeksi. Korkeusmallin esikäsittelyssä virtausverkkojen tuottamista ajatellen kuoppien täyttö Planchon/Darboux, 2001 -menetelmällä toimi paremmin suurella ja Wang & Liu pienellä pikselikoolla. Kosteusindeksien tuottamiseen soveltui Planchon/Darboux- esikäsitelty malli.
Työn tuloksia voidaan hyödyntää valittaessa soiden ennallistamisen seurannassa dronemaastomallin käsittelyyn käytettäviä menetelmiä. Vaikka kaikilla kohteilla ei välttämättä toimi sama menetelmä, aikaa säästetään rajaamalla prosessointi muutamaan hyväksi havaittuun menetelmään. Pitkäaikaisseurannan kannalta on olennaista kuvata kohde kasvillisuuden ja vesiolosuhteiden ollessa mahdollisimman samankaltaiset kuvausajankohdasta toiseen, jotta vertailusta saadaan luotettava.