Toimihenkilöiden perehdytysprosessin kehittäminen Outokummun Tornion tehtailla
Pelimanni, Tuomas; Laitinen, Miikka (2021)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Pelimanni, Tuomas
Laitinen, Miikka
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120924706
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120924706
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Outokummun Tornion tehtaiden toimihenkilöiden perehdytysprosessia. Tutkimuksessa kartoitettiin perehdytysprosessin nykytila, prosessin haasteet ja määritettiin toimenpiteitä perehdytysprosessin parantamiseksi. Toimenpiteiden jälkeen tutkittiin toiminnan kehittämisen vaikutusta toimihenkilöiden työskentelyyn.
Työ suoritettiin toimintatutkimuksena, jossa hyödynnettiin laadullisen ja määrällisen tutkimuksen menetelmiä. Toimintatutkimukseen ja perehdyttämisprosessiin haettiin tietoa kirjallisuudesta ja haastattelemalla asiantuntijoita. Perehdytyksen nykytilan kartoittamiseksi suoritettiin haastattelut henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon ja työsuojelun asiantuntijoille. Haastattelujen perusteella koottiin kyselyaineisto ja suoritettiin kysely alle kaksi vuotta talossa olleille toimihenkilöille, heidän perehdyttäjilleen ja esimiehilleen. Kyselyn perusteella Outokummun nykyinen perehdytyslomake uudistettiin ja se otettiin käyttöön vuoden 2020 kesätoimihenkilöille. Kesän lopussa tehtiin uusi kysely kesätoimihenkilöille, heidän perehdyttäjilleen ja esimiehilleen. Kyselyn avulla kerättiin tietoa perehdytyslomakkeen vaikutuksesta perehdytykseen. Kyselytutkimuksien tietojen perusteella suoritettiin henkilöhaastatteluja eri osastojen henkilöille, joissa kerättiin tietoa perehdytyksen vaikutuksesta toimihenkilöiden työskentelyyn. Tietojen perusteella suoritettiin haastattelu henkilöstöhallinnon edustajille toisen mielipiteen saamiseksi.
Tutkimus osoitti, että Outokummulla perehdyttäjät ovat ammattitaitoisia, mutta heidän käytettävissään oleva aika ja potentiaali pitäisi hyödyntää perehdytysprosessissa täysimääräisesti kouluttamalla ja luomalla oikeanlaiset työkalut perehdytystä varten. Työssä keskeisimpänä tuloksena voidaan pitää suunnitelmallisuuden puuttumista toimihenkilön perehdytysprosessissa. Työssä löydettiin selkeät haasteet perehdytysprosessin onnistumisen suhteen. Tuloksien perusteella määritettiin toimenpiteitä, joilla perehdytysprosessia olisi mahdollista tehostaa. Osana opinnäytetyötä uudistettiin toimihenkilöiden perehdytyksessä käytettävä perehdytyslomake. Lomakkeella pyrittiin ohjaamaan perehdytykseen osallistuvia henkilöitä suunnitelmallisuuteen ja parempaan prosessin seurantaan. Uudistettu lomake koettiin osastoilla tervetulleeksi ja selkeäksi parannukseksi perehdytysprosessiin.
Perehdytysprosessi, osaamisen johtaminen, perehdyttäminen, työnopastus
Työ suoritettiin toimintatutkimuksena, jossa hyödynnettiin laadullisen ja määrällisen tutkimuksen menetelmiä. Toimintatutkimukseen ja perehdyttämisprosessiin haettiin tietoa kirjallisuudesta ja haastattelemalla asiantuntijoita. Perehdytyksen nykytilan kartoittamiseksi suoritettiin haastattelut henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon ja työsuojelun asiantuntijoille. Haastattelujen perusteella koottiin kyselyaineisto ja suoritettiin kysely alle kaksi vuotta talossa olleille toimihenkilöille, heidän perehdyttäjilleen ja esimiehilleen. Kyselyn perusteella Outokummun nykyinen perehdytyslomake uudistettiin ja se otettiin käyttöön vuoden 2020 kesätoimihenkilöille. Kesän lopussa tehtiin uusi kysely kesätoimihenkilöille, heidän perehdyttäjilleen ja esimiehilleen. Kyselyn avulla kerättiin tietoa perehdytyslomakkeen vaikutuksesta perehdytykseen. Kyselytutkimuksien tietojen perusteella suoritettiin henkilöhaastatteluja eri osastojen henkilöille, joissa kerättiin tietoa perehdytyksen vaikutuksesta toimihenkilöiden työskentelyyn. Tietojen perusteella suoritettiin haastattelu henkilöstöhallinnon edustajille toisen mielipiteen saamiseksi.
Tutkimus osoitti, että Outokummulla perehdyttäjät ovat ammattitaitoisia, mutta heidän käytettävissään oleva aika ja potentiaali pitäisi hyödyntää perehdytysprosessissa täysimääräisesti kouluttamalla ja luomalla oikeanlaiset työkalut perehdytystä varten. Työssä keskeisimpänä tuloksena voidaan pitää suunnitelmallisuuden puuttumista toimihenkilön perehdytysprosessissa. Työssä löydettiin selkeät haasteet perehdytysprosessin onnistumisen suhteen. Tuloksien perusteella määritettiin toimenpiteitä, joilla perehdytysprosessia olisi mahdollista tehostaa. Osana opinnäytetyötä uudistettiin toimihenkilöiden perehdytyksessä käytettävä perehdytyslomake. Lomakkeella pyrittiin ohjaamaan perehdytykseen osallistuvia henkilöitä suunnitelmallisuuteen ja parempaan prosessin seurantaan. Uudistettu lomake koettiin osastoilla tervetulleeksi ja selkeäksi parannukseksi perehdytysprosessiin.
Perehdytysprosessi, osaamisen johtaminen, perehdyttäminen, työnopastus