Veto- ja pitovoiman tarkastelu ikäihmisten hoivayksiköissä Lapissa työhyvinvoinnin ja lähijohtamisen näkökulmasta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työhyvinvoinnin, johtajuuden ja työpaikan veto- ja pitovoimaisuutta Lapin ikäihmisten hoivayksiköissä. Tavoitteena on ollut vahvistaa työhyvinvoinnin johtamista Lapin ikäihmisten hoivayksiköissä. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Lapin liitto. Opinnäytetyö on toteutettu Lapin liiton Veto- ja pitovoimainen Lappi –esiselvitys hankkeen yhteydessä. Opinnäytetyössä käytettiin kahta lähestymistapaa, määrällistä ja laadullista tutkimusmetodia. Tutkimusten kohderyhmänä oli viisi Lapin ikäihmisten hoivayksikköä. Määrällisessä tutkimuksessa aineiston keruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, kohderyhmänä hoitohenkilöstö. Laadullinen tutkimus toteutettiin teemahaastatteluin, kohderyhmänä hoivayksiköiden lähiesihenkilöt.

Määrällisen ja laadullisen tutkimuksen tuloksena havaittiin, että henkilöstön työhyvinvointi koettiin pääosin hyväksi. Työn sisällön ja hallinnan, johtamisen ja organisaation osa-alueilla ilmeni eniten tyytymättömyyttä henkilöstössä. Lähiesihenkilöt kokivat voivansa vaikuttaa henkilöstön työhyvinvointiin. Lähiesihenkilöt kokivat, että henkilöstön työhyvinvointiin vaikuttivat oleellisesti resurssit ja työelämän muutostilanteet. Henkilöstö kaipasi lähiesihenkilön tukea työssään. Lähiesihenkilöt haluaisivat myös tukea henkilöstöä enemmän. Veto- ja pitovoimaa vahvistavia tekijöitä henkilöstön näkökulmasta olivat työyhteisön hyvä henki, palkka, riittävät henkilöstöresurssit, työelämän ja vapaa-ajan yhteen sovittaminen sekä laadukas hoito. Lähiesihenkilöt kokivat veto- ja pitovoima tekijöiksi hoidon laadun, onnistuneen rekrytoinnin, työilmapiirin, vaikutusmahdollisuudet, työtilat sekä maineen.

Johtopäätöksenä todettiin, että työhyvinvointiin ja veto- ja pitovoimaisuuteen vaikuttavissa tekijöissä nousee esiin samankaltaisia asioita. Jatkokehittämisehdotuksena esitettiin lähiesihenkilöiden tämänhetkisen työhyvinvoinnin tilan kartoitus sekä työhyvinvointisuunnitelman hyödyntäminen työhyvinvoinnin johtamisessa.