Aliurakoinnin vaikutus pääurakoitsijan työnjohtotehtäviin
Rosenlund, Teresa (2021)
Rosenlund, Teresa
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121125305
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121125305
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia pääurakoitsijana toimivan yrityksen konkreettisia työmaan käytäntöjä ja työmaan toimihenkilöiden toimintatapoja, kun uudisrakennuskohteilla oli käytössä työnjohdollista aliurakointia. Erityisesti tutkimuksen kohteena oli työnjohdollisen aliurakoinnin vaikutus pääurakoitsijan oman työnjohdon työtehtäviin. Tutkimuksessa selvitettiin myös työnjohdon näkökulmasta aliurakoinnin käytön etuja ja haasteita rakennustyömaalla. Tutkimus suoritettiin työmaiden toimihenkilöiden keskustelevana haastattelututkimuksena kolmella erilaisella uudisrakennustyömaalla Pirkanmaalla.
Haastattelututkimuksen tulokset olivat osittain yhtenäiset, mutta osittain varsinkin aliurakan hallinnan osalta toisistaan huomattavasti poikkeavat, vaikka kaikilla työmailla noudatettiin saman yrityksen hankinta- ja toimintajärjestelmiä. Suurimmat poikkeamat työmaiden välillä esiintyivät aliurakan valvontamenetelmissä ja yhteneväisimmät tutkimustulokset olivat siltä osin, että työnjohdollisista aliurakoista puuttui käytännön toteutuksessa työmailla työnjohdon osuus.
Tutkimuksen perusteella havaittiin eri työmaiden ja työnjohtajien pystyvän vaikuttamaan suurelta osin siihen, miten aliurakointia valvotaan ja ohjataan työmaalla, sekä mitä yrityksen tarjoamia valvonta- ja ohjaustyökaluja käytetään. Tämän vuoksi siis pääurakoitsijan työnjohtajilla oli eri työmailla toisistaan poikkeavia toimintatapoja, toisten joustaessa enemmän sopimusehdoista toteuttaen myös aliurakoitsijan työnjohtotehtäviä, toisten taas vaatien eri toimenpitein sopimusehtojen mukaisesti aliurakoitsijan omaa työnjohtoa hoitamaan oma osuutensa urakasta.
Haastattelututkimuksen tulokset olivat osittain yhtenäiset, mutta osittain varsinkin aliurakan hallinnan osalta toisistaan huomattavasti poikkeavat, vaikka kaikilla työmailla noudatettiin saman yrityksen hankinta- ja toimintajärjestelmiä. Suurimmat poikkeamat työmaiden välillä esiintyivät aliurakan valvontamenetelmissä ja yhteneväisimmät tutkimustulokset olivat siltä osin, että työnjohdollisista aliurakoista puuttui käytännön toteutuksessa työmailla työnjohdon osuus.
Tutkimuksen perusteella havaittiin eri työmaiden ja työnjohtajien pystyvän vaikuttamaan suurelta osin siihen, miten aliurakointia valvotaan ja ohjataan työmaalla, sekä mitä yrityksen tarjoamia valvonta- ja ohjaustyökaluja käytetään. Tämän vuoksi siis pääurakoitsijan työnjohtajilla oli eri työmailla toisistaan poikkeavia toimintatapoja, toisten joustaessa enemmän sopimusehdoista toteuttaen myös aliurakoitsijan työnjohtotehtäviä, toisten taas vaatien eri toimenpitein sopimusehtojen mukaisesti aliurakoitsijan omaa työnjohtoa hoitamaan oma osuutensa urakasta.