Äitien kokemuksia varhaisesta kotiutumisesta synnytyksen jälkeen : kirjallisuuskatsaus
Pitkänen, Jenny; Ranta, Eerika; Seppälä, Siiri (2021)
Pitkänen, Jenny
Ranta, Eerika
Seppälä, Siiri
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121225355
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121225355
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvata äitien kokemuksia varhaisesta kotiutumisesta synnytyksen jälkeen. Tavoitteenamme oli tuottaa uutta tietoa, jota voidaan hyödyntää palveluiden ja hoidon kehittämisessä. Tutkimuskysymyksenämme oli: millaisia kokemuksia äideillä on varhaisesta kotiutumisesta synnytyksen jälkeen? Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Naistenklinikan kanssa.
Opinnäytetyön menetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tiedonhaussa käytimme CINAHL-, PubMed- ja MEDLINE-tietokantoja. Aineiston hakua rajasimme asettamalla mukaanottokriteeriksi tutkimukset 2010-luvulta eteenpäin sekä kielirajauksiksi suomen- ja englanninkielen. Näiden perusteella aineistoksi valikoitui kahdeksan tutkimusta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Analysointi toteutettiin tiivistämällä aineisto viiteen pääluokkaan.
Monet äidit ja perheet näkevät varhaisen kotiutumisen mieluisana ja toivottuna tapana järjestää synnytyksen jälkeinen kotiutuminen. Halu kotiutua varhain johtuu erityisesti mahdollisuudesta rauhalliseen alkuun uutena perheenä. Käy ilmi, että hoitohenkilökunnalta saatu tuki ja yhteydenpidon mahdollistuminen heihin on tärkeää, jotta kokemus varhaisesta kotiutumisesta on onnistunut. Suurimmat haasteet varhaisessa kotiutumisessa liittyvät tiedon- ja tuen saantiin, jotka puolestaan aiheuttivat ongelmia imetyksessä sekä epävarmuutta ja henkisiä haasteita kotona. Äidit, jotka joutuivat palaamaan sairaalaan varhaisen kotiutumisen jälkeen kokivat odotustensa rikkoutuneen.
Varhaisen kotiutumisen vuoksi imetysohjauksen laatu ja määrä jäävät puutteelliseksi. Tuella on erittäin tärkeä merkitys varhaisessa kotiutumisessa ja sillä tulisi olla suurempi rooli synnytyksen jälkeisessä hoidossa. Hoitohenkilökunnan oikeanlainen kohtaaminen on myös tärkeää ja sen merkitys korostuu erityisesti sairaalaan paluun aikana, jolloin äidit ovat hyvin herkillä.
Opinnäytetyön menetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tiedonhaussa käytimme CINAHL-, PubMed- ja MEDLINE-tietokantoja. Aineiston hakua rajasimme asettamalla mukaanottokriteeriksi tutkimukset 2010-luvulta eteenpäin sekä kielirajauksiksi suomen- ja englanninkielen. Näiden perusteella aineistoksi valikoitui kahdeksan tutkimusta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Analysointi toteutettiin tiivistämällä aineisto viiteen pääluokkaan.
Monet äidit ja perheet näkevät varhaisen kotiutumisen mieluisana ja toivottuna tapana järjestää synnytyksen jälkeinen kotiutuminen. Halu kotiutua varhain johtuu erityisesti mahdollisuudesta rauhalliseen alkuun uutena perheenä. Käy ilmi, että hoitohenkilökunnalta saatu tuki ja yhteydenpidon mahdollistuminen heihin on tärkeää, jotta kokemus varhaisesta kotiutumisesta on onnistunut. Suurimmat haasteet varhaisessa kotiutumisessa liittyvät tiedon- ja tuen saantiin, jotka puolestaan aiheuttivat ongelmia imetyksessä sekä epävarmuutta ja henkisiä haasteita kotona. Äidit, jotka joutuivat palaamaan sairaalaan varhaisen kotiutumisen jälkeen kokivat odotustensa rikkoutuneen.
Varhaisen kotiutumisen vuoksi imetysohjauksen laatu ja määrä jäävät puutteelliseksi. Tuella on erittäin tärkeä merkitys varhaisessa kotiutumisessa ja sillä tulisi olla suurempi rooli synnytyksen jälkeisessä hoidossa. Hoitohenkilökunnan oikeanlainen kohtaaminen on myös tärkeää ja sen merkitys korostuu erityisesti sairaalaan paluun aikana, jolloin äidit ovat hyvin herkillä.