Naisten kokemukset vulvodyniasta ja sen hoidosta : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Kekäläinen, Saara; Janneh, Fatou (2021)
Kekäläinen, Saara
Janneh, Fatou
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121225391
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121225391
Tiivistelmä
Vulvodynia on vulvan alueen krooninen kiputila, joka on kestänyt yli kolme kuukautta. Kipua hallitsee polttava, pistävä, ärsyttävä tai raastava tunne, eikä sen taustalta löydy muuta syytä. Vulvodynian tuoma krooninen kipu heikentää naisen elämänlaatua. Se aiheuttaa häpeää, ahdistusta, masennusta, vaikuttaa itsetuntoon, varjostaa parisuhde-elämää ja muuntaa seksuaali-identiteettiä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata naisten kokemuksia vulvodyniasta ja sen hoidosta. Tavoitteena oli tuottaa ajantasaista kirjallista tietoa vulvodyniasta ja sen hoitokokemuksista terveydenhuollon henkilöstön tietoisuuteen sekä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille, jotta vulvodyniasta kärsivien naisten hoitoa voitaisiin kehittää saatujen tulosten avulla.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin käyttäen hoito-, lääke- ja terveystieteellisiä tietokantoja. Aineistoksi valittiin yhteensä 9 tieteellistä artikkelia, joista 2 oli suomenkielisiä ja 7 englanninkielisiä. Valitut tutkimukset käsittelivät naisten kokemuksia vulvodyniasta ja sen hoidosta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tuloksien mukaan naisten kokemukset vulvodyniasta ja sen hoidosta olivat pääosin negatiivisia. Vulvodynia vaikutti naisten elämään kokonaisvaltaisesti heikentäen elämänlaatua. Naiset kokivat vulvodynian vaikuttavan minäkuvaan, henkiseen hyvinvointiin, ihmis- ja parisuhteisiin, seksielämään sekä perhesuunnitteluun. Kumppanin, läheisten, vertaisten ja hoitavan tahon tuki oli naisille tärkeää. Naiset kokivat vulvodynian hoidon huonoksi, sillä sairaus tunnettiin terveydenhuollossa heikosti. Naiset kokivat usein olleensa väärin ymmärrettyjä ja heidät myös diagnosoitiin väärin. Hoitoon pääseminen ja hoidon saaminen oli naisten mielestä vaikeaa. Väärät hoitokeinot ja huono kivunlievitys altistivat naiset uusille terveysongelmille.
Vulvodyniaa ja naisten hoitokokemuksia tulisi tutkia lisää tulevaisuudessa myös Suomessa. Terveydenhuollon henkilöstön tietoisuutta vulvodyniasta, sen tutkimuksista ja hoidosta tulisi lisätä, jotta naisten kokemukset sairauden hoidosta olisivat myönteisempiä. Julkisen sektorin hoitohenkilöstölle tulisi järjestää aiheeseen liittyviä lisäkoulutuksia, jotta vulvodyniaa sairastavat naiset voitaisiin lähettää ajoissa jatkotutkimuksiin- ja hoitoon.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin käyttäen hoito-, lääke- ja terveystieteellisiä tietokantoja. Aineistoksi valittiin yhteensä 9 tieteellistä artikkelia, joista 2 oli suomenkielisiä ja 7 englanninkielisiä. Valitut tutkimukset käsittelivät naisten kokemuksia vulvodyniasta ja sen hoidosta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tuloksien mukaan naisten kokemukset vulvodyniasta ja sen hoidosta olivat pääosin negatiivisia. Vulvodynia vaikutti naisten elämään kokonaisvaltaisesti heikentäen elämänlaatua. Naiset kokivat vulvodynian vaikuttavan minäkuvaan, henkiseen hyvinvointiin, ihmis- ja parisuhteisiin, seksielämään sekä perhesuunnitteluun. Kumppanin, läheisten, vertaisten ja hoitavan tahon tuki oli naisille tärkeää. Naiset kokivat vulvodynian hoidon huonoksi, sillä sairaus tunnettiin terveydenhuollossa heikosti. Naiset kokivat usein olleensa väärin ymmärrettyjä ja heidät myös diagnosoitiin väärin. Hoitoon pääseminen ja hoidon saaminen oli naisten mielestä vaikeaa. Väärät hoitokeinot ja huono kivunlievitys altistivat naiset uusille terveysongelmille.
Vulvodyniaa ja naisten hoitokokemuksia tulisi tutkia lisää tulevaisuudessa myös Suomessa. Terveydenhuollon henkilöstön tietoisuutta vulvodyniasta, sen tutkimuksista ja hoidosta tulisi lisätä, jotta naisten kokemukset sairauden hoidosta olisivat myönteisempiä. Julkisen sektorin hoitohenkilöstölle tulisi järjestää aiheeseen liittyviä lisäkoulutuksia, jotta vulvodyniaa sairastavat naiset voitaisiin lähettää ajoissa jatkotutkimuksiin- ja hoitoon.