Lämpötilan muutokset akillesjännettä ympäröivässä ihossa akuutin kuormituksen seurauksena : mittauksen luotettavuus ja mahdollinen yhteys akillesjänteen tendinopatiaan

Abstract

Tavoitteena oli toteuttaa kartoittava tutkimus akillesjännettä ympäröivän ihon lämpötilan muutoksista akuutisti rasituksen seurauksena, sekä testata helppokäyttöisen ja edullisen mittalaitteen potentiaalia havaita jänteen lämpötilan muutokset. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimusyhteistyönä Itä-Suomen yliopiston tutkijan dosentti Lauri Stenrothin kanssa. Stenroth toimi työn tilaajana ja ohjaajana. Työn tilaaja sai tutkimuksessa kerätyn aineiston, sekä tietoa infrapunamittarin käytettävyydestä ja mittausprotokollan toimivuudesta. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää mittausprotokollaa sekä arvioida sen toimivuutta havaitsemaan lämpötilan muutoksia akillesjännettä ympäröivässä ihossa rasituksen yhteydessä. Toisena tavoitteena oli mitata, kuinka pitkään akillesjännettä ympäröivän ihon pintalämpötilan tasaantuminen kestää huoneenlämmössä jännettä peittävien vaatteiden poistamisen jälkeen. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita infrapunamittarin käytettävyydestä tämän tyyppisessä tutkimuksessa sekä yksilöiden välisistä eroista lämpötilojen muutoksissa, jota aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu.

Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena, jossa kerättävä aineisto oli koehenkilöiden akillesjänteen ihon pinnalta mitattuja lämpötiloja. Mittaukset toistettiin uudestaan erillisenä päivänä kahden viikon kuluessa ensimmäisestä mittauksesta toistettavuuden selvittämiseksi. Tutkimukseen osallistui 10 koehenkilöä. Koehenkilöt tutkimukseen rekrytoitiin suurimmaksi osaksi Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoista. Tutkimuksessa käytettiin ihon pinnalta lämpötilaa mittaavaa infrapunamittaria, jolla voidaan mitata lämpötila ihon pinnalta 0,1 asteen tarkkuudella. Tutkimusympäristönä toimivat Savonia-ammattikorkeakoulun VireTorin tilat.

Tutkimuksessa havaittiin, että lihasta lähinnä olevista mittauspisteissä lämpötilan tasaantuminen kävelyn jälkeen jatkui vielä 14 minuutin kohdalla. Tilastollisesti merkitsevää lämpötilan muutosta tapahtui rasituksen seurauksena mediaalisissa ja proksimaalisissa mittauspisteissä. Distaalisissa mittauspisteissä lämpötilan muutoksia ei luotettavasti voida havaita. Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että infrapunamittari on riittävän tarkka havaitsemaan muutoksia akillesjännettä ympäröivässä ihossa kuormituksen seurauksena. Tulokset olivat samankaltaisia, kuin aiemmissa tutkimuksissa lämpökameralla. Myös aiemmissa tutkimuksissa tutkittavien määrä on ollut pientä. Jatkossa tarvitaan lisätutkimuksia suuremman lämpötilan nousun mahdollisesta yhteydestä akillesjänteen tendinopatiaan ja selittämään yksilöiden välisen lämpötilan nousun syitä.

The thesis was carried out in research collaboration with Lauri Stenroth, Associate Professor at the University of Eastern Finland. Stenroth acted as the client and supervisor of the thesis. The client received the data collected in the thesis research, information on the usability of the infrared meter and the functionality of the measurement protocol. The aim of the study was to develop a measurement protocol and to evaluate its functionality to detect temperature changes in the skin surrounding the Achilles tendon under physical stress. The aim was also to measure how long it takes for the surface temperature of the skin surrounding the Achilles tendon to stabilize at room temperature after removing the clothes covering the tendon. The aim was to measure whether the temperature of the skin surrounding the Achilles tendon rises as a result of exertion and whether the infrared meter is accurate enough to detect any changes. In addition, we were interested in the inter-individual variability in temperature changes observed in previous studies. The aim was also wanted to find out if the measurement was reproducible.

The study was conducted as a quantitative study in which the data collected was the temperatures measured on the skin surface of the Achilles tendon of the subjects. Measuring was repeated on a separate day within two weeks of the first measuring to determine reproducibility. There were 10 participants in the study. The subjects were recruited from the majority of the students at Savonia University of Applied Sciences. An infrared meter, which can measure the temperature of the skin surface with an accuracy of 0.1 degree, was used in this study. The research environment was the premises of Savonia University of Applied Sciences VireTori.

In the study, a statistically significant change in temperature was observed as a result of physical activity at the medial and proximal measurement points. At the highest measurement points, temperature stabilization continued after 14 minutes. At distal measurement points, temperature changes cannot be reliably detected. Temperature changes between jumps were also larger at the upper measurement points. Based on the study result, it appears that the infrared meter is accurate enough to detect changes in the skin surrounding the Achilles tendon as a result of physical activity. Similar results were obtained about the changes as in the previous studies with a thermal imager, and the number of subjects in previous studies has also been small. Further studies on the connection of higher temperature rise with Achilles tendon tendinopathy will be needed in the future.