Haitalliset aineet kaatopaikkojen suotovesissä ja suotovesien käsittely
Kosonen, Juuso (2021)
Kosonen, Juuso
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121325612
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121325612
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää nonyylifenolien ja nonyylifenolietoksylaattien, ftalaattien, per- ja polyfluorattujen yhdisteiden sekä raskasmetallien pitoisuuksia kaatopaikkojen suotovesissä. Suotovedellä tarkoitetaan kaatopaikkajätteiden läpi suotautunutta vettä, johon on liuennut jätteistä erilaisia aineita. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisäksi selvittää tehokkaita erilliskäsittelymenetelmiä kyseisten haitta-aineiden poistamiseen suotovedestä.
Opinnäytetyössä käsiteltäviin haitallisiin aineisiin on alettu kiinnittämään enemmän huomiota viimeisten vuosikymmenten aikana. Näiden haitta-aineiden on todettu tai epäilty olevan haitallisia ympäristölle ja ihmisten terveydelle. Kyseisiä haitta-aineita on aikaisemmissa tutkimuksissa todettu esiintyvän suomalaisten kaatopaikkojen suotovesissä.
Suotoveden käsittelymenetelmistä esitellään tarkemmin kalvosuodatusmenetelmät ja adsorptio aktiivihiilellä. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kirjallisuuskatsausta. Haitta-aineiden pitoisuuksia tutkittiin näytteenotoilla Lounais-Suomen Jätehuollon Topinojan kaatopaikalla ja tuloksia vertailtiin kirjallisuuskatsauksen avulla selvitettyihin pitoisuuksiin suomalaisten kaatopaikkojen suotovesissä. Näytteenotto toteutettiin osana SourceTrack-hanketta.
Pienemmän huokoskoon omaavat kalvosuodatusmenetelmät osoittautuivat tehokkaiksi käsittelymenetelmiksi kaikkien haitta-aineiden poiston suhteen. Adsorptio aktiivihiilellä osoittautui tehokkaaksi menetelmäksi ftalaattien ja per- ja polyfluorattujen yhdisteiden poistoon, mutta nonyylifenolin ja raskasmetallien poistotehokkuuden suhteen adsorptio ei pärjännyt kalvosuodatusmenetelmille.
Topinojan kaatopaikan suotoveden haitta-aineiden pitoisuuksien todettiin vastaavan pitkälti keskimääräisiä pitoisuuksia suomalaisilla kaatopaikoilla lukuun ottamatta per- ja polyfluorattujen yhdisteiden pitoisuuksia, jotka olivat Topinojan kaatopaikalla keskivertopitoisuuksia korkeampia.
Opinnäytetyössä käsiteltäviin haitallisiin aineisiin on alettu kiinnittämään enemmän huomiota viimeisten vuosikymmenten aikana. Näiden haitta-aineiden on todettu tai epäilty olevan haitallisia ympäristölle ja ihmisten terveydelle. Kyseisiä haitta-aineita on aikaisemmissa tutkimuksissa todettu esiintyvän suomalaisten kaatopaikkojen suotovesissä.
Suotoveden käsittelymenetelmistä esitellään tarkemmin kalvosuodatusmenetelmät ja adsorptio aktiivihiilellä. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kirjallisuuskatsausta. Haitta-aineiden pitoisuuksia tutkittiin näytteenotoilla Lounais-Suomen Jätehuollon Topinojan kaatopaikalla ja tuloksia vertailtiin kirjallisuuskatsauksen avulla selvitettyihin pitoisuuksiin suomalaisten kaatopaikkojen suotovesissä. Näytteenotto toteutettiin osana SourceTrack-hanketta.
Pienemmän huokoskoon omaavat kalvosuodatusmenetelmät osoittautuivat tehokkaiksi käsittelymenetelmiksi kaikkien haitta-aineiden poiston suhteen. Adsorptio aktiivihiilellä osoittautui tehokkaaksi menetelmäksi ftalaattien ja per- ja polyfluorattujen yhdisteiden poistoon, mutta nonyylifenolin ja raskasmetallien poistotehokkuuden suhteen adsorptio ei pärjännyt kalvosuodatusmenetelmille.
Topinojan kaatopaikan suotoveden haitta-aineiden pitoisuuksien todettiin vastaavan pitkälti keskimääräisiä pitoisuuksia suomalaisilla kaatopaikoilla lukuun ottamatta per- ja polyfluorattujen yhdisteiden pitoisuuksia, jotka olivat Topinojan kaatopaikalla keskivertopitoisuuksia korkeampia.