Haitalliset aineet kaatopaikkojen suotovesissä ja suotovesien käsittely

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää nonyylifenolien ja nonyylifenolietoksylaattien, ftalaattien, per- ja polyfluorattujen yhdisteiden sekä raskasmetallien pitoisuuksia kaatopaikkojen suotovesissä. Suotovedellä tarkoitetaan kaatopaikkajätteiden läpi suotautunutta vettä, johon on liuennut jätteistä erilaisia aineita. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisäksi selvittää tehokkaita erilliskäsittelymenetelmiä kyseisten haitta-aineiden poistamiseen suotovedestä.

Opinnäytetyössä käsiteltäviin haitallisiin aineisiin on alettu kiinnittämään enemmän huomiota viimeisten vuosikymmenten aikana. Näiden haitta-aineiden on todettu tai epäilty olevan haitallisia ympäristölle ja ihmisten terveydelle. Kyseisiä haitta-aineita on aikaisemmissa tutkimuksissa todettu esiintyvän suomalaisten kaatopaikkojen suotovesissä.

Suotoveden käsittelymenetelmistä esitellään tarkemmin kalvosuodatusmenetelmät ja adsorptio aktiivihiilellä. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kirjallisuuskatsausta. Haitta-aineiden pitoisuuksia tutkittiin näytteenotoilla Lounais-Suomen Jätehuollon Topinojan kaatopaikalla ja tuloksia vertailtiin kirjallisuuskatsauksen avulla selvitettyihin pitoisuuksiin suomalaisten kaatopaikkojen suotovesissä. Näytteenotto toteutettiin osana SourceTrack-hanketta.

Pienemmän huokoskoon omaavat kalvosuodatusmenetelmät osoittautuivat tehokkaiksi käsittelymenetelmiksi kaikkien haitta-aineiden poiston suhteen. Adsorptio aktiivihiilellä osoittautui tehokkaaksi menetelmäksi ftalaattien ja per- ja polyfluorattujen yhdisteiden poistoon, mutta nonyylifenolin ja raskasmetallien poistotehokkuuden suhteen adsorptio ei pärjännyt kalvosuodatusmenetelmille.

Topinojan kaatopaikan suotoveden haitta-aineiden pitoisuuksien todettiin vastaavan pitkälti keskimääräisiä pitoisuuksia suomalaisilla kaatopaikoilla lukuun ottamatta per- ja polyfluorattujen yhdisteiden pitoisuuksia, jotka olivat Topinojan kaatopaikalla keskivertopitoisuuksia korkeampia.