Masennusta sairastavan diabeetikon hoidon haasteet terveydenhuollossa: kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tiivistelmä Masennus ja diabetes lisääntyvät väestössä tasaiseen tahtiin. Molemmat sairaudet lisäävät ennenaikaisen kuoleman riskiä. Masennusta sairastavilla potilailla on usein tavallista huonommat elintavat, jotka vaikuttavat diabeteksen hoitotasapainoon sekä lisäävät riskiä diabeteksen komplikaatioihin. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Savonia-ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata masennusta sairastavan diabeetikon hoidon haasteita terveydenhuollossa. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä aiheesta Savonian-ammattikorkeakoulun hoitotyön opiskelijoille sekä tuottaa opetusmateriaalia mielenterveys- ja päihdehoitotyön sekä sisätautien hoitotyön opintojaksoille. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, johon valittiin 10 kansainvälistä tutkimusta. Aineistoja haettiin PubMed-, Cinahl Complete- ja Medic -tietokannoista. Aineistot olivat julkaistu 2014–2021 välillä. Aineistot keskittyivät pelkästään täysi-ikäisiin henkilöihin. Tuloksissa esiintyi haasteita potilaan, hoitohenkilökunnan sekä yhteiskunnan näkökulmista. Potilaan näkökulmasta keskeisimpiä haasteita olivat ikä, asenteet sekä uskomukset, elämänlaadun heikkeneminen, taloudelliset vaikeudet sekä sosiaalisen tuen puute. Hoitohenkilökunnan näkökulmasta haasteita toi henkilökunnan vaihtuvuus sekä rajallinen aika tutkia potilasta. Yhteiskunnan näkökulmasta suurin hoidon haaste ovat kustannukset, joita diabetes ja masennus aiheuttavat. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että omahoitoon vaikuttavat vahvasti potilaan ikä, asenteet ja uskomukset. Elämänlaadun heikkenemisen osana ovat ruokavalio- ja liikuntasuositusten noudattamatta jättäminen sekä lääkehoidon laiminlyönti. Myös taloudelliset vaikeudet heikensivät hoitoon sitoutumista. Sosiaalisen tuen puute johtui yksinäisyydestä ja tukiverkoston puutteesta. Hoitohenkilökunnan näkökulmasta keskeisimpiä haasteita ovat ajanpuute ja henkilökunnan vaihtuvuus, jotka johtavat oireiden myöhäiseen tunnistamiseen ja diagnosointiin. Henkilökunnan vaihtuvuus vähentää potilaan luottamusta henkilökuntaa kohtaan. Yhteiskunnalle masennuksen ja diabeteksen tuomat lisäkustannukset ovat suuret. Näitä pystyttäisiin välttämään varhaisella diagnosoinnilla.

Abstract Depression and diabetes are increasing in the population at a steady pace. Both diseases increase the risk of premature mortality. Patients with depression have poorer-than-average lifestyles, which affect the balance of care for diabetes and increase the risk of complications of diabetes. The client organisation of the thesis was Savonia University of Applied Sciences. The aim of the thesis was to describe the challenges of treating depression and diabetes in health care. The aim was to increase understanding in the area for nursing students at Savonia University of Applied Sciences and to produce teaching material for study courses in mental health and substance abuse nursing and internal medicine nursing. The thesis was carried out as a descriptive literature review, for which 10 international studies were selected. Data were retrieved from PubMed, Cinahl Complete and Medic databases. The materials were published between years 2014 and 2021. The data focused exclusively on adults. The results presented challenges from the perspectives of the patient, the nursing staff and society. From the patient’s point of view, the main challenges were age, attitudes and beliefs, deteriorating quality of life, financial difficulties and lack of social support. From the perspective of the nursing staff, the challenges were brought about by the turnover of staff and limited time to examine the patient. From a social perspective, the biggest treatment challenges are the costs that diabetes and depression cause. In conclusion, self-care is strongly influenced by the patient’s age, attitudes and beliefs. Failure to submit exercise and exercise recommendations and neglect of medication have been used as part of the deterioration in quality of life. Financial difficulties also weakened commitment to care. The lack of social support was due to loneliness and the work of the support network. From the perspective of nursing staff, the main challenges are lack of time and staff turnover, which lead to late identification and diagnosis of symptoms. Staff turnover reduces patient confidence in staff. The additional costs of depression and diabetes to society are high. These could be avoided by early diagnosis.