Maksansiirtoa odottavan potilaan fyysisen toimintakyvyn arvioinnin mittarit ja terapeuttinen harjoittelu : kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Maksasairautta sairastavat henkilöt ovat merkittävä terveydenhuollon potilasryhmä Suomessa ja maailmalla. Sairauden vaikutukset elämänlaatuun voivat olla huomattavia, ja pitkälle edenneessä maksasairaudessa elinsiirto voi olla ainoa vaihtoehto. Maksasiirteistä on jatkuva pula, minkä vuoksi toimenpiteeseen soveltuvat potilaat valikoidaan tarkasti. Maksansiirtoa edeltävät lukuisat tutkimukset, joihin kuuluu myös fysioterapeutin arvio toimintakyvystä. Maksansiirtoon soveltuvien ehdokkaiden valinnassa kiinnitetään entistä enemmän huomiota fyysiseen toimintakykyyn. Maksasairauteen liittyvä hauraus on monitekijäinen käsite, jonka pääpiirteenä ja riskitekijänä pidetään lihaskatoa.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kirjallisuuskatsauksen keinoin kuvailla, mitä mittareita maksansiirtoa odottavan potilaan fyysisen toimintakyvyn arviointiin käytetään, ja kartoittaa tämän potilasryhmän terapeuttista harjoittelua. Tavoitteena oli tulosten hyödyntäminen tietopohjana maksansiirtopotilaiden moniammatillisen kuntoutuksen ja fysioterapiapolun kehittämisessä. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä HUS Meilahden sairaalassa työskentelevien fysioterapeuttien kanssa. Aineistonhaku suoritettiin keväällä ja syksyllä 2021 tietokannoista PubMed, MEDLINE sekä CINAHL. Aineistoksi valikoitui 13 artikkelia.

Tulosten perusteella ilmeni, että maksasairauteen liittyvä haurauden käsite ja haurautta arvioivat fyysiseen toimintakykyyn keskittyvät mittarit eivät ole vakiintuneet käytännössä. Haurauden arvioinnin mittareita on useita. Ne mittaavat fyysistä kuntoa ja koettua toimintakykyä. Mittareista sovellettavuudeltaan laajin oli Liver Frailty Index. Fyysisen toimintakyvyn arvioinnin tulisi olla osana leikkauspäätöstä. Tutkittua tietoa terapeuttisesta harjoittelusta maksansiirtoa odottavien potilaiden kontekstissa on saatavilla niukasti, mutta sen rooli on noussut esiin mahdollisuutena ennaltaehkäistä haurautta ja parantaa elämänlaatua.

Katsauksen julkaisuissa ilmeni, että maksansiirtoehdokkaille tulisi tarjota harjoittelusuositukset. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että maksan toimintahäiriöön liittyvää haurautta tulisi arvioida useampaan otteeseen ja pidemmällä aikavälillä. Lisäksi tarvitaan lisää tutkimuksia suuremmalla otannalla ja pidemmällä aikavälillä esimerkiksi terapeuttisen harjoittelun vaikutuksista ja kohdennetuista liikuntaohjelmista. Tutkimustiedon keruuta rajoitti haurauden diagnosoinnin haasteellisuus ja lihaskadon määritelmän heikko standardisointi.