”Ei jäädä odottamaan diagnoosia, vaan tehdään nyt jo!”: Kemijärven kaupungin varhaiskasvatuksen työskentelyn tutkiminen neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavien lasten kohdalla
Hermunen, Hanna (2021)
Hermunen, Hanna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121526051
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121526051
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on tehty toimeksiantona Kemijärven kaupungin varhaiskasvatus-palveluille. Työn tavoitteena oli selvittää, miten varhaiskasvatuksessa näkyy henkilöstön neuropsykiatrinen osaaminenja miten yhteistyötä tehdään neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavan lapsen huoltajien ja verkostojen kanssa sekä mitkä ovat työskentelyn vahvuudet ja kehittämisen kohteet, joista voidaan antaa kehittämissuosituksia.
Opinnäytetyö on toteutettu laadullisen tutkimuksen menetelmin ja tapaustutkimuksen keinoja hyödyntäen. Aineisto kerättiin ryhmähaastatteluilla, jotka oli puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Aineiston litteroinnin jälkeen aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla ja teemoittelulla. Työskentely mahdollisti SWOT-analyysin soveltamisen perheiden ja verkostojen kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä henkilöstön ammatilliseen osaamiseen. Näiden pohjalta löydettiin toiminnan vahvuudet ja kehittämisenkohteet, joista annettiin Kemijärven varhaiskasvatuksen vakarukkanen-työryhmälle kehittämissuosituksia.
Kemijärven kaupungin varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on hallussa monipuolisesti erilaisia keinoja ja menetelmiä kohdata lapsi, jolla on neuropsykiatrisia haasteita ja vaikeuksia sekä osaavat hyödyntää varhaiskasvatuksen erityisopettajan osaamista työskentelyssä. Perheiden kanssa tehtävässä yhteistyön onnistumisen kannalta merkittävänä pidettiin avointa vuorovaikutusta, varhaiskasvatussuunnitelma keskusteluja sekä päivittäisiä kohtaamisia. Verkostojen kanssa tehtävänyhteistyön tuloksissanousiesilleyhteistyön vähyys, varhaiskasvatuksen sisällä merkittävimmäksi yhteistyökumppaniksi työskentelyssä nimettiin varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Henkilöstön osaamisen suhteen vahvuuksia oli menetelmien käyttäminen työskentelyssä ja tiimityöskentely. Kehittämissuosituksia annettiin kaikkiin osa-alueisiin liittyen.
Tämä työ on sovellettavissa käytettäväksi myös muissa varhaiskasvatuksen yksiköissä tutkimaan henkilöstön osaamista lapsen ympärillä toimivien tahojen kartoittamiseksi sekä hyödyntämään työssä esitettäviä kaavioita työn tueksi pedagogista toimintaa suunniteltaessa.
Opinnäytetyö on toteutettu laadullisen tutkimuksen menetelmin ja tapaustutkimuksen keinoja hyödyntäen. Aineisto kerättiin ryhmähaastatteluilla, jotka oli puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Aineiston litteroinnin jälkeen aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla ja teemoittelulla. Työskentely mahdollisti SWOT-analyysin soveltamisen perheiden ja verkostojen kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä henkilöstön ammatilliseen osaamiseen. Näiden pohjalta löydettiin toiminnan vahvuudet ja kehittämisenkohteet, joista annettiin Kemijärven varhaiskasvatuksen vakarukkanen-työryhmälle kehittämissuosituksia.
Kemijärven kaupungin varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on hallussa monipuolisesti erilaisia keinoja ja menetelmiä kohdata lapsi, jolla on neuropsykiatrisia haasteita ja vaikeuksia sekä osaavat hyödyntää varhaiskasvatuksen erityisopettajan osaamista työskentelyssä. Perheiden kanssa tehtävässä yhteistyön onnistumisen kannalta merkittävänä pidettiin avointa vuorovaikutusta, varhaiskasvatussuunnitelma keskusteluja sekä päivittäisiä kohtaamisia. Verkostojen kanssa tehtävänyhteistyön tuloksissanousiesilleyhteistyön vähyys, varhaiskasvatuksen sisällä merkittävimmäksi yhteistyökumppaniksi työskentelyssä nimettiin varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Henkilöstön osaamisen suhteen vahvuuksia oli menetelmien käyttäminen työskentelyssä ja tiimityöskentely. Kehittämissuosituksia annettiin kaikkiin osa-alueisiin liittyen.
Tämä työ on sovellettavissa käytettäväksi myös muissa varhaiskasvatuksen yksiköissä tutkimaan henkilöstön osaamista lapsen ympärillä toimivien tahojen kartoittamiseksi sekä hyödyntämään työssä esitettäviä kaavioita työn tueksi pedagogista toimintaa suunniteltaessa.
