Veren ja litium-hepariinin suhteen vaikutus kalium-, natrium-, kreatiniini- ja CRP-tuloksiin kliinisen kemian plasma-analyyseissä

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin veren ja antikoagulantin suhteen vaikutusta analyysituloksiin litium-hepariiniputkissa, koska verinäyteputkia ei aina saada täytettyä optimaalisesti. Opinnäytetyössä verrattiin myös vakuumin vaikutusta analyysituloksiin sekä kahden eri putkivalmistajan tulostasoja. Tavoite oli parantaa potilasturvallisuutta lisäämällä laboratoriotulosten luotettavuuden arviointia.

Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen. Näytteet otettiin 20 vapaaehtoiselta tutkimushenkilöltä oppilaitoksen tiloissa. Näytteet käsiteltiin ISLABin Kuopion aluelaboratorion Puijon laboratoriossa ja analysoitiin Cobas c 501 -analysaattorilla. Tulokset käsiteltiin Excel-taulukko-ohjelmalla tekemällä tarvittavat laskutoimitukset. Näytteenotto-ohjeen mukaisesti optimaalisesti täytettyyn näyteputkeen verrattiin ½ täytettyjä, ¼ täytettyjä sekä ¼ täytettyjä ja ilmattuja näyteputkia. Verinäyteputkeen jäävän vakuumin vaikutus selvitettiin vertaamalla ¼ täytettyjä näyteputkia keskenään. Putkivalmistajavertailu tehtiin samoin kriteerein täytettyjen putkien kesken.

Näytetilavuus vaikutti kaliumpitoisuuteen ollessaan alle puolet optimaalisesta; muihin analyytteihin sillä ei ollut vaikutusta. Vakuumilla ei ollut vaikutusta. Putkivalmistajien tulostasoilla ei ollut eroa. Johtopäätöksenä kaliumtuloksia ei voi pitää luotettavina näytetilavuuden ollessa alle ½ optimaalisesta.

Tutkimuksen luotettavuutta lisäisi suurempi otoskoko. Jatkotutkimuksena tulisi selvittää näytetilavuuden vaikutus CRP-pitoisuuteen suuremmalla otoskoolla siten, että näytteiden CRP-pitoisuudet kattavat koko analysaattorin mittausalueen. Putkivalmistajavertailu tulisi tehdä myös Terumon näyteputkilla. Analyyttien säilyvyyttä vajaaksi jääneissä näyteputkissa tulisi tutkia.

This quantitative study was undertaken to investigate the effects of incomplete filling of lithium heparin tubes during blood sample collection on the results of certain clinical analyses. If the removal of the vacuum from a blood sample collection tube affects the results of the analyses was also investigated. Further, the results obtained from the samples taken into the blood sample tubes purchased from two separate manufacturers were compared. On the basis of the results achieved, the necessity to modify the guidelines for blood sampling procedures was evaluated.

The blood samples were collected from 20 volunteers. The samples were pretreated and analyzed at the laboratory of clinical chemistry (ISLAB, Kuopio, Finland). The analytical results were processed by using Excel-spreadsheet. The results obtained from the samples intentionally taken by underfilling (50 % and 25 % of the recommended sample volume) the collection tubes, and both by underfilling (25 % of the recommended sample volume) were compared to those from optimally filled tubes. The affect of vacuum was determined by comparing the results obtained from both underfilled (25 % of the recommended volume) tubes. Differences between two separate manufacturers were examined from the tubes filled with same criteria.

The results of the analyses show that, among the analyzed compounds, the underfilling of the blood sample collection tubes during sampling only has an impact on the concentrations of potassium-ions. Neither discarding the vacuum from the test tubes nor the manufacturer of the collection tubes have an impact on the concentrations of the compounds analyzed.

The reliability of the results should maybe be verified with a larger group of trial patients. Further research is needed to clarify the possible alterations of pathologically elevated CRP-concentrations under the conditions described in this study. In addition, the stability of the analytes in the cases of delayed analyses would be necessary to clarify.