Tukiviittomat osaksi päiväkotilasten arkea
Hanka, Janina (2021)
Hanka, Janina
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121526285
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121526285
Tiivistelmä
Toiminnallisen opinnäytetyöni tavoitteena oli motivoida päiväkodin henkilökuntaa ja lapsia tukiviittomien käyttöön, ja tätä kautta vahvistaa ryhmän lasten yhteisöllisyyden tunnetta. Tavoitteena oli suunnitella ja valmistaa erilaisia tukiviittomien oppimista tukevia tuotteita, joita päiväkodissa voidaan jatkossakin hyödyntää. Opinnäytetyön tavoite on osoittaa päiväkodin henkilökunnalle, että tukiviittomia voi opetella yhdessä lasten kanssa, jolloin siihen ei tarvita erillistä suunnitteluaikaa.
Teoriaosuudessa käsittelen varhaiskasvatuksen lähtökohtia yleisesti, tukiviittomia sekä kielen kehitystä ja siihen liittyviä mahdollisia haasteita. Kirjallisessa osuudessa kuvaan myös projektin eri vaiheita ja arvioin tavoitteideni saavuttamista. Arviointini pohjaksi keräsin palautetta päiväkodin työntekijöiltä niistä ryhmistä, joissa olin toimintatuokioita toteuttamassa.
Saamani palautteen perusteella yhteistyöpäiväkodit pitivät tuotteista ja toimintatuokioista, ja kertoi niistä olleen hyötyä myöhemminkin. Erityisesti ryhmä, jolle tukiviittomat olivat entuudestaan tuntemattomampia, kertoi toimintani kautta innostuneen aiheesta enemmän ja jatkaneet aiheen parissa myöhemminkin. Omat johtopäätökseni ovat, että projektiani voisi vielä laajentaa ja kehitellä eteenpäin. Yhteistyötahoille olisin voinut vielä selkeämmin esittää, millaisissa tilanteissa tukiviittomista voi olla hyötyä.
Teoriaosuudessa käsittelen varhaiskasvatuksen lähtökohtia yleisesti, tukiviittomia sekä kielen kehitystä ja siihen liittyviä mahdollisia haasteita. Kirjallisessa osuudessa kuvaan myös projektin eri vaiheita ja arvioin tavoitteideni saavuttamista. Arviointini pohjaksi keräsin palautetta päiväkodin työntekijöiltä niistä ryhmistä, joissa olin toimintatuokioita toteuttamassa.
Saamani palautteen perusteella yhteistyöpäiväkodit pitivät tuotteista ja toimintatuokioista, ja kertoi niistä olleen hyötyä myöhemminkin. Erityisesti ryhmä, jolle tukiviittomat olivat entuudestaan tuntemattomampia, kertoi toimintani kautta innostuneen aiheesta enemmän ja jatkaneet aiheen parissa myöhemminkin. Omat johtopäätökseni ovat, että projektiani voisi vielä laajentaa ja kehitellä eteenpäin. Yhteistyötahoille olisin voinut vielä selkeämmin esittää, millaisissa tilanteissa tukiviittomista voi olla hyötyä.