Kirjanpitäjien kohtaamat haasteet rahanpesun ehkäisemisessä
Hämäläinen, Sonja (2021)
Hämäläinen, Sonja
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121626597
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121626597
Tiivistelmä
Rahanpesu on noussut aiheena yhä enemmän pinnalle julkisissa keskusteluissa ja sen estämisen merkitys on kasvanut niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Rahanpesulaki asettaa erilaisia rahanpesun estämiseen liittyviä vaatimuksia ja velvollisuuksia valituille toimijoille. Muutama vuosi sitten uudistunut rahanpesulaki laajeni ensimmäistä kertaa koskettamaan myös kirjanpitäjiä, jolloin heidän noudatettavakseen tuli samoja velvollisuuksia, kuin muillekin ilmoitusvelvollisille. Opinnäytetyötutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa pienten tilitoimistojen ja kirjanpitäjien työssään kohtaamia haasteita rahanpesun torjuntaprosessin eri vaiheissa, sekä pohtia havaittuihin ongelmakohtiin erilaisia ratkaisukeinoja.
Opinnäytetyön toteuttamisessa hyödynnettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kolmea kirjanpitotehtävissä työskentelevää asiantuntijaa, jotka vastaavat rahanpesulain vaatimusten toteutumisesta omissa tilitoimistoissaan. Aineistonkeruu tapahtui teemahaastattelun eli puolistrukturoidun haastattelun menetelmillä. Microsoft Teams-videotyökalun hyödyntäminen mahdollisti haastattelutilanteiden toteuttamisen etäyhteydellä, jolloin saatiin haluttua joustoa aikataulun ja haastattelupaikan suhteen.
Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella pystyttiin tunnistamaan muutamia kirjanpitäjien rahanpesun torjuntaprosessissa kohtaamia olennaisia haasteita. Pienten tilitoimistojen näkökulmasta riskiarvion tekeminen koettiin melko turhaksi, sillä siitä ei nähty olevan mitään hyötyä tilitoimistolle itselleen ja sen todettiin vievän paljon aikaa ja resursseja. Lisäksi todettiin, että tilitoimistoille suunnattua rahanpesun sääntelyyn liittyvää koulutusta tulisi olla tarjolla ilmaiseksi. Tällaista koulutusta toivottiin tarjottavan esimerkiksi webinaarina, joka olisi jatkuvasti ja helposti tilitoimistojen saatavilla. Rahanpesuilmoitusten lähettämistä varten käytössä olevan järjestelmän tunnistettiin aiheuttavan myös haasteita kirjanpitäjille, sillä järjestelmä on koettu vaikeakäyttöiseksi ja sen uudistaminen olisi tarpeellista. Havaintoja tehtiin myös muista rahanpesun torjuntaprosessia sivuavista asioista. Pienet tilitoimistot ovat kokeneet aluehallintoviraston ylläpitämän rahanpesun valvontarekisterin liittymismaksukäytännöt epäoikeudenmukaisiksi, sillä maksut ovat tällä hetkellä kaikille samat, riippumatta toimijoiden kokoluokasta. Jatkotutkimusaiheena olisi hyödyllistä tutkia tarkemmin rahanpesun ilmoituskanavien, sekä riskiarvion kehittämistarpeita, jotta ne palvelisivat paremmin varsinaista tarkoitustaan.
Opinnäytetyön toteuttamisessa hyödynnettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kolmea kirjanpitotehtävissä työskentelevää asiantuntijaa, jotka vastaavat rahanpesulain vaatimusten toteutumisesta omissa tilitoimistoissaan. Aineistonkeruu tapahtui teemahaastattelun eli puolistrukturoidun haastattelun menetelmillä. Microsoft Teams-videotyökalun hyödyntäminen mahdollisti haastattelutilanteiden toteuttamisen etäyhteydellä, jolloin saatiin haluttua joustoa aikataulun ja haastattelupaikan suhteen.
Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella pystyttiin tunnistamaan muutamia kirjanpitäjien rahanpesun torjuntaprosessissa kohtaamia olennaisia haasteita. Pienten tilitoimistojen näkökulmasta riskiarvion tekeminen koettiin melko turhaksi, sillä siitä ei nähty olevan mitään hyötyä tilitoimistolle itselleen ja sen todettiin vievän paljon aikaa ja resursseja. Lisäksi todettiin, että tilitoimistoille suunnattua rahanpesun sääntelyyn liittyvää koulutusta tulisi olla tarjolla ilmaiseksi. Tällaista koulutusta toivottiin tarjottavan esimerkiksi webinaarina, joka olisi jatkuvasti ja helposti tilitoimistojen saatavilla. Rahanpesuilmoitusten lähettämistä varten käytössä olevan järjestelmän tunnistettiin aiheuttavan myös haasteita kirjanpitäjille, sillä järjestelmä on koettu vaikeakäyttöiseksi ja sen uudistaminen olisi tarpeellista. Havaintoja tehtiin myös muista rahanpesun torjuntaprosessia sivuavista asioista. Pienet tilitoimistot ovat kokeneet aluehallintoviraston ylläpitämän rahanpesun valvontarekisterin liittymismaksukäytännöt epäoikeudenmukaisiksi, sillä maksut ovat tällä hetkellä kaikille samat, riippumatta toimijoiden kokoluokasta. Jatkotutkimusaiheena olisi hyödyllistä tutkia tarkemmin rahanpesun ilmoituskanavien, sekä riskiarvion kehittämistarpeita, jotta ne palvelisivat paremmin varsinaista tarkoitustaan.