Työn psykososiaaliset kuormitustekijät ja voimavaratekijät: case: Yritys X

Abstract

Nykyään monelle työpaikalle keskeisimpiä työturvallisuusriskejä ovat työn psykososiaaliset kuormitustekijät. Niitä ei välttämättä tunnisteta tai mielletä riskitekijöiksi. Psykososiaaliset kuormitustekijät liittyvät työn sisältöön, työn järjestelyihin tai työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen. Psykososiaalisiin kuormitustekijöihin pitäisi kiinnittää entistä enemmän huomiota, jotta saataisiin pidennettyä työntekijöiden työuria ja vähennettyä sairaspoissaoloja. Kartoittamalla ja reagoimalla oikealla tavalla työntekijöiden psykososiaalisiin kuormitustekijöihin saadaan vähennettyä stressiä ja lisättyä voimavaroja.

Tämän työn tekeminen oli ajankohtainen, sillä toimeksiantaja ei ollut aikaisemmin tutkinut laajasti työntekijöidensä psykososiaalisia kuormitustekijöitä. Kohdeyrityksen työn luonne on myös sen kaltainen, että psykososiaaliset kuormitustekijät korostuvat. Työ rajattiin Yritys X:n myyntityötä tekeville työntekijöille. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä kuormitustekijät tuovat Yritys X:n työntekijöille eniten kuormitusta ja mitkä tekijät taas tuovat voimavaroja. Alakysymyksenä oli, kuinka esimies ja työnantaja voisivat vähentää työntekijöidensä psykososiaalista kuormitusta. Lisäksi työssä haluttiin selvittää, kuinka työntekijä itse voisi vaikuttaa psykososiaaliseen hyvinvointiinsa. Tutkimustuloksia on tarkoitus hyödyntää Yritys X:n työhyvinvointisuunnitelmassa. Työssä käytettiin teoreettista viitekehystä sekä määrällistä tutkimusta. Teoriaosuudessa keskityttiin psykososiaalisiin kuormitustekijöihin, voimavaratekijöihin, kuormitustekijöiden haitallisiin vaikutuksiin ja siihen, ketkä pystyisivät vaikuttamaan psykososiaaliseen kuormittumiseen. Kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus toteutettiin strukturoidun kyselylomakkeen avulla. Kyselyssä oli myös avoimia kysymyksiä, jonka ansiosta saatiin syvällisempää tietoa vastaajien näkemyksistä.

Tulosten avulla saatiin tärkeää tietoa Yritys X:n työntekijöiden kuormitus- ja voimavaratekijöistä. Tuloksista huomattiin, että työntekijöiden psykososiaalisessa hyvinvoinnissa olisi parantamisen varaa. Kyselyssä selvitettiin työntekijöiden kokemuksia viimeisen kuuden kuukauden ajalta. Tuloksista ilmeni, että ongelmia on muun muassa varsinaisen työajan ulkopuolella työskentelyssä, epäsäännöllisissä työajoissa sekä liiallisessa työnmäärässä. Tuloksista myös ilmeni työntekijöiden kokemia myönteisiä voimavaroja, joita olivat muun muassa asiallinen kohtelu työpaikalla ja töissä oli mahdollisuus oppia sekä kehittyä. Lisäksi avointen kysymysten ansiosta saatiin selville työntekijöiden ideoita siihen, mihin johto sekä esimies voisivat panostaa, jotta saataisiin vähennettyä kuormitustekijöitä. Työntekijät haluaisivat parannusta esimiehiltä sekä johdolta muun muassa työntekijöiden tasapuoliseen kohteluun, sanalliseen kannustamiseen, auttamiseen sekä työilmapiirin kehittämiseen.

Nowadays many workplaces find psychosocial workload an essential risk in work safety. Psychosocial factors are not necessarily considered a risk. Psychosocial workload often connects with the content or the organizing of work or the social functionality of the community. Psychosocial factors should be given more attention to lengthen employees’ careers and to reduce sick leaves. By mapping and reacting correctly to the psychosocial workload stress can be reduced and resources increased.

This thesis is topical as the client organisation had never examined the psychosocial factors in their employees’ workload. The nature of the work done in the target company is prone to increase the psychosocial workload. The thesis is narrowed down to the sales staff of company X. The goal of the study was to figure out which factors create most workload to the personnel and which factors provide resources. Another aim was to discover how the superiors and the employer could reduce the psychosocial workload of their employees. The thesis also addressed means for the employees themselves on how to affect the psychosocial wellbeing. The results of the research were to be utilized in the work -wellbeing plan of company X. The theoretical framework of the thesis consists of psychosocial workload, resource factors, the negative impacts of the workload and who could affect the psychosocial workload. The thesis contains Quantitative research, which was conducted using a structured questionnaire. The survey also included open questions, which gave a more profound point of view on the topic.

The results provided important information of the psychosocial factors of the employees. One could notice from the results that the psychosocial wellbeing could be improved. The questionnaire investigated the employees’ experiences from the past six months. The results transpired that irregular hours, excessive workload and working after hours caused problems. The study also provided information about resources, such as proper treatment and the possibility to learn and develop. The questionnaire allowed the respondents to open the factors that the superiors could improve to reduce the workload. The employees requested the superiors to arrange improvements such us equal treatment, verbal encouragement and enhancing the working environment.