Potilaan kuljettamatta jättäminen ensihoidossa : tutkimus potilaan kuljettamatta jättämisestä ja niiden aiheuttamista uusintakäynneistä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella

Abstract

Laadukkaaseen ensihoitopalveluun kuuluu, ettei kaikkia potilaita kuljeteta ensihoidon toimesta jatkohoitoon. Ensihoitopalvelulla on oltava käytössään tarkat ohjeistukset ja koulutus kuljettamatta jättämispäätösten tekemiseen. Kuljettamatta jättämisestä tehtyjen päätösten asianmukaisuus ja kuljettamatta jätetyn potilaan ambulanssin käyttö seuraavan 24 tunnin kuluessa on tärkeä mittari, jota tulee seurata ensihoidon laadun sekä potilasturvallisuuden vuoksi.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon ensihoidon tekemät kuljettamatta jättämispäätökset koodeilla x-5 ja x-8 johtivat ensihoidon uusintakäynteihin seuraavan 24 tunnin aikana vuonna 2020 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, onko kuljettamatta jätetyt potilaat tutkittu ja hoidettu hoito-ohjeiden mukaisesti. Tutkimuksen tavoitteena oli parantaa ensihoidon laatua sekä potilasturvallisuutta kohdentamalla ensihoitajien koulutusta tutkimuksesta saadun tiedon perusteella. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisin menetelmin. Tutkimusaineistona käytettiin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin sähköisiä ensihoitokertomuksia. Aineisto analysoitiin SPSS- ohjelman avulla.

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirillä oli 15650 ensihoitotehtävää vuonna 2020. Potilaan kuljettamatta jättämisiä x-5 koodilla oli yhteensä 2167 ja x-8 koodilla 1300 ensihoitotehtävää. Potilaan kuljettamatta jättämisprosentti koodeilla x-5 ja x-8 oli 22,15 %. Ensihoidon uusintakäyntejä x-5 koodin jälkeen oli 5,77 % ja x-8 koodin jälkeen 7,38 %. Yli puolet ensihoidon uusintakäynneistä x-5 (69,42 %) ja x-8- koodin (72,63 %) jälkeen johtuivat samasta syystä/oireesta kuin ensimmäinen käynti.

Eniten ensihoidon uusintakäyntejä kohdistui 80–89 vuotiaisiin. Yleisin x-5- koodin uusintakäyntiin johtanut ensihoidon tehtäväluokka oli sairaus, johon liittyi löydös. Koodista x-8 yleisin uusintakäynti oli peruselintoiminnan häiriö. Kiireettömissä ensihoidon tehtävissä oli eniten uusintakäyntejä. Käynnit ajoittuivat eniten virka-ajan ulkopuolelle. Potilaiden tutkiminen x-8 päätyneissä ensihoitotehtävissä oli huolellisempaa kuin x-5 päätyneissä tehtävissä. Tutkimuksen mukaan lääkäriä oli konsultoitu x-8 päätyneissä tehtävissä huomattavasti enemmän kuin x-5 tehtävissä. X-5 koodin jälkeen uusintakäynneistä jopa 42,1 % johtivat uudestaan potilaan kuljettamatta jättämiseen. Uusintakäynnit x-8 koodin jälkeen päätyivät potilaan kuljettamatta jättämiseen 26,4 % tapauksista.

In Finland, a substantial portion of the calls responded to by emergency medical services (EMS) do not result in the patient being transported to the hospital. In fact, avoiding unnecessary transportation is considered to be a part of good quality pre-hospital care, and EMS personnel are expected have appropriate training and established guidelines when refusing transport. One metric to assess decision-making and patient safety in non-transported calls is the occurrence of repeat contact with EMS by the patient within 24 hours of the first call.

The purpose of this thesis was to determine the occurrence of repeat EMS contact within 24 hours following non-transported calls of two particular types, labelled by the responding EMS personnel as either "No need for emergent care" (x-5), or "Treatment provided on site" (x-8) during the year 2020 in the Länsi-Pohja Hospital District. Another purpose was to evaluate whether the patients in these non-transported calls were examined and treated appropriately. The aim of the thesis was to improve the quality of care and patient safety in pre-hospital care by utilising the results in personnel training. The quantitative study was carried out using electronic patient care reports provided by the Hospital District.

The total number of EMS calls within the Länsi-Pohja Hospital District in 2020 was 15650. Of these, 2167 were labelled x-5 and 1300 were labelled x-8. The combined percentage of these labels (x-5 + x-8) was 22.15 % of the total number of calls. Repeat EMS contact by the patient within 24 hours occurred after 5.77 % of the x-5-calls, and after 7.38 % of the x-8-calls. Most of the time, the reason for the repeat contact as stated by the patient was identical to the original call (69.42 % in x-5s and 72.63 % in x-8s).

80–89-year-old patients were more likely to have repeat contact with EMS. Non-acute calls resulted in more repeat contacts than those of higher acuity. The time of day also had an effect: more repeat contacts occurred outside office hours. Generally, EMS personnel had examined the patient more thoroughly in x-8s than in x-5s. On-call physicians had also been consulted by phone considerably more often in x-8s. Following the initial calls, 42.1 % of the repeat calls after x-5s also resulted in a non-transport decision, whereas the corresponding percentage was 26.4 % in x-8s.