”TUNTUU, ET TOI ON SAMALLA PUOLELLA” : asiantuntijoiden johtaminen jaetun johtamisen näkökulmasta Hippo terapiaklinikka Oy:ssä
Vanninen, Aleksi (2021)
Vanninen, Aleksi
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121990075
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121990075
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveysalan muuttuvassa toimintaympäristössä tutkimuksellinen kehittäminen on nähty tarpeelliseksi. Sote-alan johtajilta ja esihenkilöiltä vaaditaan monipuolisia johtamiskykyjä, jotka vastaavat terveydenhuoltoympäristön monimutkaisuutta. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, miten kuntoutus- ja terveydenhoitohenkilöstön asiantuntijatyöskentelyä voidaan Hippo terapiaklinikka Oy:n toiminnassa tukea ja kehittää. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota näkökulmia työympäristön, toimintatapojen ja johtamisen kehittämiseksi. Tutkimuksella tuotetaan tietoa asiantuntijoiden ja esihenkilöiden käytettäväksi yrityksen kehitystyössä.
Tämän opinnäytetyön tutkimusmetodiksi valikoitui teemahaastattelu, jonka avulla voidaan tutkimusongelmaa lähestyä monista eri suunnista. Tutkimuksessa haettiin vastausta kahteen kysymykseen, jotka kietoutuvat niin esihenkilöiden kuin asiantuntijoiden kokemuksiin. Näin ollen aineisto luonnollisesti rajautuu tutkimuksen näkökulman informanttien mukaan: esihenkilöt ja asiantuntijat. Haastattelut toteutettiin etäyhteyksin, joka mahdollisti osallistumisen maantieteellisestä sijainnista huolimatta. Opinnäytetyössä haastatteluaineistoa käsiteltiin teemoittelua hyödyntävän sisällön analyysin avulla. Aineisto luokiteltiin teema-alueittain esihenkilöiden ja asiantuntijoiden aineistoihin, joista se yhdistettiin esille nouseviin teemoihin. Lopulta teemat yhdistettiin kokonaisuuksiksi, josta voidaan tehdä tulkintaa ja hahmottaa ilmiötä valitusta teoreettista näkökulmasta.
Aineistosta tulkittiin työskentelyä tukevia ja kehitettäviä osa-alueita. Teema-alueittain asiantuntijuutta ja työn tekemistä tukevia näkökulmia esiintyi kaikilla osa-alueilla. Tulosten perusteellä jaetun johtamisen hyödyntämiselle oli hyvät lähtökohdat, mutta toimintamallin hyödyntäminen vaatii kirkastamista, suunnitelmallisuutta ja terävöittämistä. Kehitysehdotukset tutkimuksen perusteella olivat strategisen työn kehittäminen ja asiantuntijoiden osallistaminen, esihenkilöiden koulutus, perehdyttäminen, ammatilliset tiimit ja ryhmätyöskentely sekä tiedon jakaminen ja hallinta. Esimerkiksi strategiatyössä voisi olla perusteltua vahvistaa ydinosaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntämistä. Tutkimuksesta nousi jatkotutkimusaiheina kehitystyönä tehtävä strategisen työn kehittäminen, jonka lisäksi kansallisella tasolla jaetun johtamisen hyödyntämistä voidaan tutkia monissa sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristöissä.
Tämän opinnäytetyön tutkimusmetodiksi valikoitui teemahaastattelu, jonka avulla voidaan tutkimusongelmaa lähestyä monista eri suunnista. Tutkimuksessa haettiin vastausta kahteen kysymykseen, jotka kietoutuvat niin esihenkilöiden kuin asiantuntijoiden kokemuksiin. Näin ollen aineisto luonnollisesti rajautuu tutkimuksen näkökulman informanttien mukaan: esihenkilöt ja asiantuntijat. Haastattelut toteutettiin etäyhteyksin, joka mahdollisti osallistumisen maantieteellisestä sijainnista huolimatta. Opinnäytetyössä haastatteluaineistoa käsiteltiin teemoittelua hyödyntävän sisällön analyysin avulla. Aineisto luokiteltiin teema-alueittain esihenkilöiden ja asiantuntijoiden aineistoihin, joista se yhdistettiin esille nouseviin teemoihin. Lopulta teemat yhdistettiin kokonaisuuksiksi, josta voidaan tehdä tulkintaa ja hahmottaa ilmiötä valitusta teoreettista näkökulmasta.
Aineistosta tulkittiin työskentelyä tukevia ja kehitettäviä osa-alueita. Teema-alueittain asiantuntijuutta ja työn tekemistä tukevia näkökulmia esiintyi kaikilla osa-alueilla. Tulosten perusteellä jaetun johtamisen hyödyntämiselle oli hyvät lähtökohdat, mutta toimintamallin hyödyntäminen vaatii kirkastamista, suunnitelmallisuutta ja terävöittämistä. Kehitysehdotukset tutkimuksen perusteella olivat strategisen työn kehittäminen ja asiantuntijoiden osallistaminen, esihenkilöiden koulutus, perehdyttäminen, ammatilliset tiimit ja ryhmätyöskentely sekä tiedon jakaminen ja hallinta. Esimerkiksi strategiatyössä voisi olla perusteltua vahvistaa ydinosaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntämistä. Tutkimuksesta nousi jatkotutkimusaiheina kehitystyönä tehtävä strategisen työn kehittäminen, jonka lisäksi kansallisella tasolla jaetun johtamisen hyödyntämistä voidaan tutkia monissa sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristöissä.