Perehdytysprosessin tutkiminen toimeksiantajaorganisaatiossa
Purovesi, Susanna (2021)
Purovesi, Susanna
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121990064
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121990064
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutustua toimeksiantajana toimivan organisaation tämänhetkisiin perehdyttämiskäytäntöihin, tarkemmin ottaen siihen, mitä kyseisen organisaation henkilöstö niistä ajattelee. Jo ennen tähän opinnäytetyöhön kuuluvaa tutkimusta toimeksiantajaorganisaatiossa oli tiedossa perehdytysprosessiin liittyviä kehittämistarpeita. Tutkimuksella oli tarkoitus tarkentaa näitä kehityskohteita kysymällä suoraan henkilöstön mielipiteitä. Tutkimuksen tarkoituksena oli siis selvittää, mitkä perehdytysprosessin osa-alueet tarvitsevat eniten kehittämistä, jotta toimenpiteet voidaan kohdistaa tehokkaimmin sinne missä niitä tarvitaan.
Kvantitatiivinen kyselytutkimus rakennettiin Webropol-ohjelmaan opinnäytetyön teoriaosan rakenteen pohjalta, ja se sisälsi kolme pääosa-aluetta: työpaikkaan perehdyttäminen, työyhteisöön perehdyttäminen ja työtehtäviin perehdyttäminen. Jokainen osa-alue sisälsi väittämiä, joihin vastaajat valitsivat Likert-asteikkoa hyödyntäen omaa mielipidettään vastaavan vaihtoehdon. Osa-alueiden lopussa vastaajat saivat halutessaan kuvata osa-alueeseen liittyviä kehittämiskohtia oman kokemuksensa pohjalta. Viimeiseksi vastaajilta kysyttiin keinoja, joilla perehdytysprosessia voitaisiin jatkossa kehittää paremmaksi. Kyselytutkimus päätettiin kohdistaa organisaation henkilöstöstä niille henkilöille, jotka ovat joko aloittaneet työskentelyn tai ovat vaihtaneet työtehtäviään organisaatiossa viimeisen viiden vuoden aikana.
Kyselyn tuloksista voitiin päätellä, että perehdytysprosessi herättää henkilöstössä selkeästi paljon mielipiteitä. Kyselyyn vastasi 129 henkilöä ja suuren osan mielestä perehdytysprosessissa on selkeästi parantamisen varaa. Erityisesti prosessin selkeys, pituus ja yhdenmukaisuus koettiin olevan kehittämisen tarpeessa ja lisäksi useiden vastaajien mukaan monet asiat työskentelyssä piti selvittää itsenäisesti. Selkeä runko ja yhtenäiset toimintatavat organisaation sisällä puuttuvat ja kyselyn vastaajat tarjosivat paljon kehitysehdotuksia käytäntöjen muuttamiseksi.
Kvantitatiivinen kyselytutkimus rakennettiin Webropol-ohjelmaan opinnäytetyön teoriaosan rakenteen pohjalta, ja se sisälsi kolme pääosa-aluetta: työpaikkaan perehdyttäminen, työyhteisöön perehdyttäminen ja työtehtäviin perehdyttäminen. Jokainen osa-alue sisälsi väittämiä, joihin vastaajat valitsivat Likert-asteikkoa hyödyntäen omaa mielipidettään vastaavan vaihtoehdon. Osa-alueiden lopussa vastaajat saivat halutessaan kuvata osa-alueeseen liittyviä kehittämiskohtia oman kokemuksensa pohjalta. Viimeiseksi vastaajilta kysyttiin keinoja, joilla perehdytysprosessia voitaisiin jatkossa kehittää paremmaksi. Kyselytutkimus päätettiin kohdistaa organisaation henkilöstöstä niille henkilöille, jotka ovat joko aloittaneet työskentelyn tai ovat vaihtaneet työtehtäviään organisaatiossa viimeisen viiden vuoden aikana.
Kyselyn tuloksista voitiin päätellä, että perehdytysprosessi herättää henkilöstössä selkeästi paljon mielipiteitä. Kyselyyn vastasi 129 henkilöä ja suuren osan mielestä perehdytysprosessissa on selkeästi parantamisen varaa. Erityisesti prosessin selkeys, pituus ja yhdenmukaisuus koettiin olevan kehittämisen tarpeessa ja lisäksi useiden vastaajien mukaan monet asiat työskentelyssä piti selvittää itsenäisesti. Selkeä runko ja yhtenäiset toimintatavat organisaation sisällä puuttuvat ja kyselyn vastaajat tarjosivat paljon kehitysehdotuksia käytäntöjen muuttamiseksi.