ORGANISAATIOKULTTUURI ASUMISPALVELUISSA HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMASTA
Kemppainen, Anita (2021)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121890037
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121890037
Tiivistelmä
Työelämämme on jatkuvassa muutoksessa. Arvioiden mukaan osa ammateista katoaa ja tilanne syntyy uudenlaisia ammatteja. Erityisesti työssä tarvittava osaaminen on muutoksessa. Toisaalta myös kasvava työvoiman tarve sosiaali- ja terveysalalla näyttäytyy jo haasteelliselta. Ratkaisuna sote-alan työvoimapulaan on ehdotettu alan vetovoiman ja työn tekemisen olosuhteiden parantamista. Myös yksityisen sote-alan rooli työllistäjänä tulisi tunnistaa paremmin.
Aikaisemman tutkimustiedon perusteella vahva kulttuuri auttaa organisaatiota menestymään. Erityisesti työelämän muutoksissa vahva kulttuuri auttaa organisaatioita sopeutumaan uuteen ja vahvistaa työyhteisön itseohjautuvuutta. Organisaatiokulttuurilla on yhteys myös henkilöstön työhyvinvointiin. Kulttuuria vahvistaa johtajuus, joka perustuu luottamukseen ja vastuun jakamiseen. Hyvin toimiessaan organisaatiokulttuuri siis palvelee organisaation tavoitteita ja tehtäviä. Jotta kulttuuria voidaan tehokkaasti johtaa ja kehittää, on lähdettävä liikkeelle vallitsevan kulttuurin analysoinnista.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mistä eri osa-alueista organisaatiokulttuuri muodostuu asumispalveluissa henkilöstön näkökulmasta. Tutkimuksen toimeksiantajana oli kuopiolainen asumispalvelualan yritys, joka tarjoaa mielenterveys- päihde- ja neuropsykiatrisille kuntoutujille erilaisia asumispalveluita.
Tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä. Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla ja haastatteluihin osallistui kymmenen (n = 10) asumispalveluiden henkilöstön jäsentä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan asumispalveluiden kulttuuri oli monitasoinen ja vaikutti henkilöstön toimintaan ja käyttäytymiseen työyhteisössä. Asumispalveluiden kulttuurissa vaikuttivat niin sisäiset kuin ulkoiset tekijät, jotka yhdessä mahdollistivat yrityksen menestymisen ja kasvun. Asumispalveluiden kulttuuri näyttäytyi sekä vahvana että yhtenäisenä ja siitä voitiin tunnistaa yhteisöllisyys, luottamus, eettisyys ja työn merkityksellisyys. Etenkin yhteisöllisyys vahvisti asumispalveluiden hyvää ilmapiiriä ja hyvällä ilmapiirillä koettiin olevan vaikutusta asiakkaiden hyvinvointiin ja kokemukseen palvelusta. Yhteisöllisyys vaikutti positiivisesti myös henkilöstön työhyvinvointiin. Henkilöstölle oma työpaikka oli monella tapaa hyvin merkityksellinen ja tärkeä. Kulttuuria vahvisti hyvä luottamuksellinen vuorovaikutus henkilöstön ja johdon välillä. Henkilöstö suhtautui muutoksiin myönteisesti ja luonnollisena osana työn arkea. Välittömiä huolenaineita toivat kuitenkin kasvava työvoimapula sote-alalla ja siihen liittyvät epävarmuudet henkilöstön riittävyydestä. Myös työaikaa toivottiin enemmän työn suunnitteluun ja kehittämiseen.
Tutkimus antaa työkaluja asumispalveluiden johdolle ja henkilöstölle oman ainutlaatuisen kulttuurin ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Tutkimus tuo myös uutta tietoa asumispalveluiden kulttuurista Suomessa.
Aikaisemman tutkimustiedon perusteella vahva kulttuuri auttaa organisaatiota menestymään. Erityisesti työelämän muutoksissa vahva kulttuuri auttaa organisaatioita sopeutumaan uuteen ja vahvistaa työyhteisön itseohjautuvuutta. Organisaatiokulttuurilla on yhteys myös henkilöstön työhyvinvointiin. Kulttuuria vahvistaa johtajuus, joka perustuu luottamukseen ja vastuun jakamiseen. Hyvin toimiessaan organisaatiokulttuuri siis palvelee organisaation tavoitteita ja tehtäviä. Jotta kulttuuria voidaan tehokkaasti johtaa ja kehittää, on lähdettävä liikkeelle vallitsevan kulttuurin analysoinnista.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mistä eri osa-alueista organisaatiokulttuuri muodostuu asumispalveluissa henkilöstön näkökulmasta. Tutkimuksen toimeksiantajana oli kuopiolainen asumispalvelualan yritys, joka tarjoaa mielenterveys- päihde- ja neuropsykiatrisille kuntoutujille erilaisia asumispalveluita.
Tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä. Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla ja haastatteluihin osallistui kymmenen (n = 10) asumispalveluiden henkilöstön jäsentä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan asumispalveluiden kulttuuri oli monitasoinen ja vaikutti henkilöstön toimintaan ja käyttäytymiseen työyhteisössä. Asumispalveluiden kulttuurissa vaikuttivat niin sisäiset kuin ulkoiset tekijät, jotka yhdessä mahdollistivat yrityksen menestymisen ja kasvun. Asumispalveluiden kulttuuri näyttäytyi sekä vahvana että yhtenäisenä ja siitä voitiin tunnistaa yhteisöllisyys, luottamus, eettisyys ja työn merkityksellisyys. Etenkin yhteisöllisyys vahvisti asumispalveluiden hyvää ilmapiiriä ja hyvällä ilmapiirillä koettiin olevan vaikutusta asiakkaiden hyvinvointiin ja kokemukseen palvelusta. Yhteisöllisyys vaikutti positiivisesti myös henkilöstön työhyvinvointiin. Henkilöstölle oma työpaikka oli monella tapaa hyvin merkityksellinen ja tärkeä. Kulttuuria vahvisti hyvä luottamuksellinen vuorovaikutus henkilöstön ja johdon välillä. Henkilöstö suhtautui muutoksiin myönteisesti ja luonnollisena osana työn arkea. Välittömiä huolenaineita toivat kuitenkin kasvava työvoimapula sote-alalla ja siihen liittyvät epävarmuudet henkilöstön riittävyydestä. Myös työaikaa toivottiin enemmän työn suunnitteluun ja kehittämiseen.
Tutkimus antaa työkaluja asumispalveluiden johdolle ja henkilöstölle oman ainutlaatuisen kulttuurin ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Tutkimus tuo myös uutta tietoa asumispalveluiden kulttuurista Suomessa.