Hyvinvointivaltion pyyteettömät puurtajat : omaishoitajuus osana suomalaista sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää
Tiainen, Matias; Kastari, Kia; Helppikangas, Ida-Sofia (2021)
Tiainen, Matias
Kastari, Kia
Helppikangas, Ida-Sofia
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121990069
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121990069
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aihe syntyi kiinnostuksesta yleisesti omaishoitoa kohtaan, ja sitä kautta päädyimme tarkastelemaan aihetta näkökulmasta, josta oli vähemmän tutkimustietoa. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Oulun seudun omaishoitajat Ry:n kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa lisää tietoa omaishoitajien taloudellisesta tilanteesta ja siitä, miten se näyttäytyy suhteessa omaishoitajien hyvinvointiin.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu hyvinvointivaltion tunnuspiirteistä, huoltosuhteen muutoksista, omaishoito kuntien ja lain näkökulmasta, hyvinvoinnista sekä toimeentulosta. Opinnäytetyössä tarkastellaan omaishoidon kehitystarpeita, sillä kehittäminen on tärkeä osa omaishoidon jatkuvuuden kannalta. Omaishoitajien, kuntien ja yhteiskunnan kannalta on välttämätöntä turvata omaishoitajien kokonaisvaltainen hyvinvointi, sillä sen avulla taataan omaishoidon asema osana sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää myös tulevaisuudessa. Opinnäytetyössä tarkastellaan kriittisesti omaishoidon heikkoa asemaa yhteiskunnassa sekä eriarvoisuutta, jota ilmenee eri kuntien välillä.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valikoitui määrällinen kyselytutkimus, johon vastasi 68 omaishoitajaa Oulun seudun alueelta. Kyselytutkimus koostui niin avoimista- kuin monivalintakysymyksistä. Yhteistyökumppanimme Oulun seudun omaishoitajat Ry jakoi jäsenilleen sähköisesti luotua linkkiä, josta jäsenet pääsivät vastaamaan kyselyyn. Tuloksista ilmeni korrelaatioita, jotka otettiin tarkempaan käsittelyyn opinnäytetyössä. Ristiintaulukoinnin avulla havainnollistettiin muuttujien välisiä suhteita. Huomattavaa ristiintaulukoinnin osalta oli, että moni omaishoitaja koki oman taloudellisen tilanteensa kohtalaiseksi tai paremmaksi, vaikka samasta vastaajaryhmästä useat eivät pystyneet varautumaan yllättäviin kuluihin. Johtopäätöksenä voidaan todeta omaishoitajien kokevan sekä terveydellisen että taloudellisen tilanteensa heikommaksi, kuin kokemuksensa omasta arjesta. Lisäksi tutkimuksesta voidaan nostaa esiin omaishoidon vaikuttaneen vastaajista suurimman osan työssäkäyntiin.
Tulevaisuudessa olisi tärkeää tutkia kuntien välistä eriarvoisuutta määrärahasidonnaisten palveluiden näkökulmasta sekä omaishoidon kehittämisohjelmien toimenpiteiden vaikuttavuutta arkeen.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu hyvinvointivaltion tunnuspiirteistä, huoltosuhteen muutoksista, omaishoito kuntien ja lain näkökulmasta, hyvinvoinnista sekä toimeentulosta. Opinnäytetyössä tarkastellaan omaishoidon kehitystarpeita, sillä kehittäminen on tärkeä osa omaishoidon jatkuvuuden kannalta. Omaishoitajien, kuntien ja yhteiskunnan kannalta on välttämätöntä turvata omaishoitajien kokonaisvaltainen hyvinvointi, sillä sen avulla taataan omaishoidon asema osana sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää myös tulevaisuudessa. Opinnäytetyössä tarkastellaan kriittisesti omaishoidon heikkoa asemaa yhteiskunnassa sekä eriarvoisuutta, jota ilmenee eri kuntien välillä.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valikoitui määrällinen kyselytutkimus, johon vastasi 68 omaishoitajaa Oulun seudun alueelta. Kyselytutkimus koostui niin avoimista- kuin monivalintakysymyksistä. Yhteistyökumppanimme Oulun seudun omaishoitajat Ry jakoi jäsenilleen sähköisesti luotua linkkiä, josta jäsenet pääsivät vastaamaan kyselyyn. Tuloksista ilmeni korrelaatioita, jotka otettiin tarkempaan käsittelyyn opinnäytetyössä. Ristiintaulukoinnin avulla havainnollistettiin muuttujien välisiä suhteita. Huomattavaa ristiintaulukoinnin osalta oli, että moni omaishoitaja koki oman taloudellisen tilanteensa kohtalaiseksi tai paremmaksi, vaikka samasta vastaajaryhmästä useat eivät pystyneet varautumaan yllättäviin kuluihin. Johtopäätöksenä voidaan todeta omaishoitajien kokevan sekä terveydellisen että taloudellisen tilanteensa heikommaksi, kuin kokemuksensa omasta arjesta. Lisäksi tutkimuksesta voidaan nostaa esiin omaishoidon vaikuttaneen vastaajista suurimman osan työssäkäyntiin.
Tulevaisuudessa olisi tärkeää tutkia kuntien välistä eriarvoisuutta määrärahasidonnaisten palveluiden näkökulmasta sekä omaishoidon kehittämisohjelmien toimenpiteiden vaikuttavuutta arkeen.