Sosiaalisen median vaikutus 18-20 -vuotiaan nuoren suun omahoitoon
Huovinen, Veera; Riihinen, Sanna; Seppänen, Vilma (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021122090196
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021122090196
Tiivistelmä
Sosiaalisella medialla tarkoitetaan internetissä olevia palveluita sekä sovelluksia, joissa käyttäjien on mahdollista kommunikoida muiden käyttäjien kanssa, tuottaa ja jakaa omaa sisältöä sekä vastaanottaa muiden tuottamaa sisältöä.
Suun omahoito tarkoittaa oman suun terveyden huolehtimista sekä ylläpitämistä. Suun omahoidon kulmakiviä ovat hampaiden harjaus kahdesti päivässä fluorihammastahnalla sekä hammasvälien ja kielen säännöllinen puhdistus. Lisäksi säännöllinen ruokailurytmi, ksylitolin käyttö ja suun terveystarkastukset kuuluvat suun omahoitoon.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sosiaalisen median vaikutus nuorten suun omahoitotottumuksiin.
Tutkimuksen tavoitteena oli, että saadun tiedon avulla voidaan aikaisempaa paremmin hyödyntää sosiaalista mediaa omahoidon ohjauksessa ja suun terveyden edistämisessä. Tutkimus toteutettiin laadullisena, eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto koostui kuudesta 18–20-vuotiaan nuoren teemahaastattelusta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä.
Tutkimuksen tulosten mukaan sosiaalinen media vaikuttaa suun omahoitotuotteiden hankintaan ja vahvistaa aikaisempia omahoitotottumuksia. Tuloksissa tuli esille, etteivät nuoret välttämättä tiedä miksi ksylitoli tai fluori on tärkeää suun terveyden ylläpidon näkökulmasta. Esimerkiksi Instagramissa, TikTokissa ja YouTubessa suun ja hampaiden esteettisyys korostuu. Sosiaalinen media vaikuttaa nuorten ravitsemukseen esimerkiksi tiettyjen tuotteiden ja terveellisten vaihtoehtojen valintana. Tulosten mukaan nuorten päihteiden käyttöön vaikutetaan kokemuksien sekä näyttöön perustuvan tiedon kautta ja nuorille tarjotaan tukea päihteettömyyteen. Sosiaalisessa mediassa oleva terveyteen liittyvä tieto on usein markkinoitua ja harvoin asiantuntijan tuottamaa. Nuorilla on erilaisia näkemyksiä luotettavuuden lisäämiseen.
Jatkossa tutkimustulosten perusteella on mahdollista arvioida sosiaalisen median käyttömahdollisuuksia suuhygienistin ammatissa. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset käyttäjätilit, opetusvideot, omahoidon yleispätevät ohjaukset sosiaalisen median välityksellä sekä faktatiedon saaminen erilaisiin yhteisöllisiin verkkopalveluihin.
Suun omahoito tarkoittaa oman suun terveyden huolehtimista sekä ylläpitämistä. Suun omahoidon kulmakiviä ovat hampaiden harjaus kahdesti päivässä fluorihammastahnalla sekä hammasvälien ja kielen säännöllinen puhdistus. Lisäksi säännöllinen ruokailurytmi, ksylitolin käyttö ja suun terveystarkastukset kuuluvat suun omahoitoon.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sosiaalisen median vaikutus nuorten suun omahoitotottumuksiin.
Tutkimuksen tavoitteena oli, että saadun tiedon avulla voidaan aikaisempaa paremmin hyödyntää sosiaalista mediaa omahoidon ohjauksessa ja suun terveyden edistämisessä. Tutkimus toteutettiin laadullisena, eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto koostui kuudesta 18–20-vuotiaan nuoren teemahaastattelusta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä.
Tutkimuksen tulosten mukaan sosiaalinen media vaikuttaa suun omahoitotuotteiden hankintaan ja vahvistaa aikaisempia omahoitotottumuksia. Tuloksissa tuli esille, etteivät nuoret välttämättä tiedä miksi ksylitoli tai fluori on tärkeää suun terveyden ylläpidon näkökulmasta. Esimerkiksi Instagramissa, TikTokissa ja YouTubessa suun ja hampaiden esteettisyys korostuu. Sosiaalinen media vaikuttaa nuorten ravitsemukseen esimerkiksi tiettyjen tuotteiden ja terveellisten vaihtoehtojen valintana. Tulosten mukaan nuorten päihteiden käyttöön vaikutetaan kokemuksien sekä näyttöön perustuvan tiedon kautta ja nuorille tarjotaan tukea päihteettömyyteen. Sosiaalisessa mediassa oleva terveyteen liittyvä tieto on usein markkinoitua ja harvoin asiantuntijan tuottamaa. Nuorilla on erilaisia näkemyksiä luotettavuuden lisäämiseen.
Jatkossa tutkimustulosten perusteella on mahdollista arvioida sosiaalisen median käyttömahdollisuuksia suuhygienistin ammatissa. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset käyttäjätilit, opetusvideot, omahoidon yleispätevät ohjaukset sosiaalisen median välityksellä sekä faktatiedon saaminen erilaisiin yhteisöllisiin verkkopalveluihin.