Psykososiaalista tukea nopsasti: oululaisten nuorten näkemyksiä tekijöistä, jotka edistävät tai estävät psykososiaalisen tuen walk-in-palveluun hakeutumista
Halkola, Niko; Halme, Natalia; Svala, Heidi (2021)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021122190285
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021122190285
Tiivistelmä
Tutkimus toteutettiin toimeksiantona Turvallinen Oulu -hankkeen (2019–2021) alla toimivalle Nopsa-tiimille, joka vastasi lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen vahvistamisen osa-alueesta hankkeessa.
Tämä opinnäytetyö on kehittämisorientoitunut laadullinen tutkimus. Tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä ja tuottaa tietoa nuorten psykososiaalisen tuen palveluun hakeutumista estävistä ja edistävistä tekijöistä. Opinnäytetyössä sovellettiin kehittämisorientoitunutta otetta, jonka avulla pohdittiin haastatteluissa saatujen vastausten pohjalta kehittämisehdotuksia palvelun houkuttelevuuden lisäämiseksi. Toimeksiantaja voi hyödyntää tutkimuksessa tuotettua tietoa palvelun saavutettavuuden kehittämisessä, jotta palvelua tarvitsevat nuoret saataisiin hakeutumaan tehokkaammin palvelun piiriin.
Tietoperustassa käydään läpi yleisesti nuoruusajan psyykkistä kehitystä ja mielenterveyttä sekä osallisuuden merkitystä niin haastateltavien nuorten kuin tämän opinnäytetyön kannalta. Lisäksi määritellään psykososiaalinen tuki ja avataan psykososiaalisen tuen tarvetta alueellisesti sekä palveluihin hakeutumisen nykytilannetta haasteineen.
Tutkimuskysymykset ovat: 1) Mitkä tekijät voisivat nuorten mielestä estää Nopsa-tiimin walk-in-palveluun hakeutumista? 2) Mitkä tekijät nuorten mielestä voisivat edistää kyseiseen palveluun hakeutumista?
Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Tutkimuskohteena oli yhteensä 14 kahdessa oululaisessa koulussa opiskelevaa nuorta. Haastateltavien ikäjakauma on 13–18 vuotta. Tutkimustulosten perusteella palveluun hakeutumista estävät erityisesti luottamuksen puute palvelun toimivuutta kohtaan sekä mielen hyvinvointiin liittyvien asioiden yksityiseksi kokeminen. Palveluun hakeutumista edistävinä tekijöinä tutkimustuloksissa nousi mielen hyvinvointia käsittelevän yleisen keskustelun normalisointi sekä onnistunut tiedottaminen palveluista. Nuoret toivovat toiminnallisempaa palvelumuotoa, selkeämpää palvelun nimeä ja näkyvämpää palvelusta tiedottamista. Tutkimuksen tekijät kannustavat toimijoita toimenpiteisiin mielenterveyteen liittyvän leiman hälventämiseen sekä verkkopohjaisen auttamisen lisäämiseen.
Tämä opinnäytetyö on kehittämisorientoitunut laadullinen tutkimus. Tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä ja tuottaa tietoa nuorten psykososiaalisen tuen palveluun hakeutumista estävistä ja edistävistä tekijöistä. Opinnäytetyössä sovellettiin kehittämisorientoitunutta otetta, jonka avulla pohdittiin haastatteluissa saatujen vastausten pohjalta kehittämisehdotuksia palvelun houkuttelevuuden lisäämiseksi. Toimeksiantaja voi hyödyntää tutkimuksessa tuotettua tietoa palvelun saavutettavuuden kehittämisessä, jotta palvelua tarvitsevat nuoret saataisiin hakeutumaan tehokkaammin palvelun piiriin.
Tietoperustassa käydään läpi yleisesti nuoruusajan psyykkistä kehitystä ja mielenterveyttä sekä osallisuuden merkitystä niin haastateltavien nuorten kuin tämän opinnäytetyön kannalta. Lisäksi määritellään psykososiaalinen tuki ja avataan psykososiaalisen tuen tarvetta alueellisesti sekä palveluihin hakeutumisen nykytilannetta haasteineen.
Tutkimuskysymykset ovat: 1) Mitkä tekijät voisivat nuorten mielestä estää Nopsa-tiimin walk-in-palveluun hakeutumista? 2) Mitkä tekijät nuorten mielestä voisivat edistää kyseiseen palveluun hakeutumista?
Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Tutkimuskohteena oli yhteensä 14 kahdessa oululaisessa koulussa opiskelevaa nuorta. Haastateltavien ikäjakauma on 13–18 vuotta. Tutkimustulosten perusteella palveluun hakeutumista estävät erityisesti luottamuksen puute palvelun toimivuutta kohtaan sekä mielen hyvinvointiin liittyvien asioiden yksityiseksi kokeminen. Palveluun hakeutumista edistävinä tekijöinä tutkimustuloksissa nousi mielen hyvinvointia käsittelevän yleisen keskustelun normalisointi sekä onnistunut tiedottaminen palveluista. Nuoret toivovat toiminnallisempaa palvelumuotoa, selkeämpää palvelun nimeä ja näkyvämpää palvelusta tiedottamista. Tutkimuksen tekijät kannustavat toimijoita toimenpiteisiin mielenterveyteen liittyvän leiman hälventämiseen sekä verkkopohjaisen auttamisen lisäämiseen.