Hoitotyön- ja ensihoidon tutkinto-ohjelmien opiskelijoiden harjoittelujaksojen aikana kokema kuormitus
Kinnunen, Hannu-Pekka; Lehtola, Joonas; Puhakka, Satu (2021)
Kinnunen, Hannu-Pekka
Lehtola, Joonas
Puhakka, Satu
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021122190320
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021122190320
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tavoitteena oli saada tietoa hoitotyön- ja ensihoidon tutkinto-ohjelmien opiskelijoilta harjoittelujaksojen aikana koetusta kuormituksesta. Tarkoituksenamme oli kuvata opiskelijoiden kokemuksia harjoittelujakson aikana koetusta kuormituksesta. Opinnäytetyömme tutkimustehtävä oli vastata miten hoitotyön ja ensihoidon tutkinto-ohjelmien opiskelijat kokevat harjoittelujaksot, kuormittavuutta ajatellen ja miten kuormitus ilmenee opiskelijoissa. Valitsemamme aihe oli varsin ajankohtainen, hoitoalalla on Suomessa hoitajapula ja me voimme tutkimuksellamme auttaa koulua selvittämään opintojen aikaisia mahdollisia kuormitusta aiheuttavia tekijöitä, jotta hoitajien alanvaihtoa ei tapahtuisi ainakaan opintojen aikana.
Tutkimuksessamme käytetään määrällistä tutkimusmenetelmää, eli kvantitatiivista menetelmää. Teoreettinen viitekehys opinnäytetyössämme perustui lähdekirjallisuuteen ja aikaisempiin tutkimuksiin aiheesta. Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin ammattikorkeakouluopintojen, tarkemmin hoito- ja ensihoidon tutkinto-ohjelmien harjoittelujaksoja ja siihen liittyvää kuormitusta, sekä kuormitusta erillisenä käsitteenä. Aineisto kerättiin internetkyselynä, Webropol-ohjelman avulla Oulun ammattikorkeakoulun hoito- ja ensihoidon opiskelijoilta, jotka opiskelivat joko toista, kolmatta tai neljättä vuotta. Kyselylomakkeita lähetettiin 401 kappaletta, joista vastattuna saimme takaisin 79 kappaletta. Vastausprosentti oli täten 19,7. Aineisto käsiteltiin ja analysoitiin Personal Statistics tilastointiohjelman avulla. Tuloksia pyrittiin havainnollistamaan sanallisesti ja kuvien avulla.
Tutkimuksen tulokset toivat ilmi, että vastaajista 83 prosenttia koki harjoittelujaksot kuormittaviksi. Vastaajista 88 prosenttia ilmoitti, että heillä oli ollut harjoittelujaksoja peräkkäin. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta koki, että harjoittelujen aikana olleet kirjalliset tehtävät ja itseopiskelun määrä lisäsivät stressiä. Kyselymme vastauksista kävi ilmi, että harjoittelujakson aikana koettu kuormitus voi olla eroavaista opintoalasta riippuen.
Tutkimuksessamme käytetään määrällistä tutkimusmenetelmää, eli kvantitatiivista menetelmää. Teoreettinen viitekehys opinnäytetyössämme perustui lähdekirjallisuuteen ja aikaisempiin tutkimuksiin aiheesta. Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin ammattikorkeakouluopintojen, tarkemmin hoito- ja ensihoidon tutkinto-ohjelmien harjoittelujaksoja ja siihen liittyvää kuormitusta, sekä kuormitusta erillisenä käsitteenä. Aineisto kerättiin internetkyselynä, Webropol-ohjelman avulla Oulun ammattikorkeakoulun hoito- ja ensihoidon opiskelijoilta, jotka opiskelivat joko toista, kolmatta tai neljättä vuotta. Kyselylomakkeita lähetettiin 401 kappaletta, joista vastattuna saimme takaisin 79 kappaletta. Vastausprosentti oli täten 19,7. Aineisto käsiteltiin ja analysoitiin Personal Statistics tilastointiohjelman avulla. Tuloksia pyrittiin havainnollistamaan sanallisesti ja kuvien avulla.
Tutkimuksen tulokset toivat ilmi, että vastaajista 83 prosenttia koki harjoittelujaksot kuormittaviksi. Vastaajista 88 prosenttia ilmoitti, että heillä oli ollut harjoittelujaksoja peräkkäin. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta koki, että harjoittelujen aikana olleet kirjalliset tehtävät ja itseopiskelun määrä lisäsivät stressiä. Kyselymme vastauksista kävi ilmi, että harjoittelujakson aikana koettu kuormitus voi olla eroavaista opintoalasta riippuen.