Lyhytaikaista perhehoitoa tarjoavien perhehoitajien tuen tarpeen selvitys
Keijonen, Reeta (2021)
Keijonen, Reeta
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021122190324
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021122190324
Tiivistelmä
Lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapsen oikeudet sekä tukea vanhempia tai muita huoltajia kasvatuksellisissa asioissa. Ensisijaisesti lastensuojelussa pyritään siihen, että lapsi tai nuori voi kasvaa omassa kodissaan, mutta aina se ei ole mahdollista ja silloin tarvitaan sijaishuoltoa.
Perhehoito on määritelty ensisijaiseksi sijaishuollon muodoksi lastensuojelulaissa. Kiireellisessä sijoituksessa lapset ja nuoret pyritään sijoittamaan perheisiin, joissa aikuinen on käyneet tarvittavat koulutukset lyhytkestoisena sijaisperheenä toimimiseksi. Perhehoitajien jaksamista on tuettava, jotta he jaksavat toimia lyhytkestoisena sijaisperheenä.
Opinnäytetyössä selvitettiin, kuinka tyytyväisiä Pohjois-Savon lyhytaikaiset perhehoitajat ovat saamaansa tukeen, mitä tukimuotoja he ovat käyttäneet ja kuinka hyödylliseksi he ovat kokeneet tarjolla olevan tuen. Lisäksi tutkittiin miten hyvin lyhytaikaiset perhehoitajat kokevat jaksavansa työssään ja minkälaisen muun tuen he kokivat edistävän heidän jaksamistaan.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Siilinjärven kunnan hallinnoima Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikkö, jonka työntekijät tarjoavat lastensuojelulain mukaisia palveluita lasten ja lapsiperheiden hyväksi pääsääntöisesti Pohjois-Savon alueella, yhteistyökuntien toimeksiannosta. Uusien perhehoitajien valmentamisen lisäksi Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikössä tuetaan perhehoitajien jaksamista. Lisäksi yksikkö tekee kehittämisyhteistyötä erilaisten järjestöjen kanssa, jotka toimivat tavalla tai toisella lastensuojeluun liittyvien tehtävien parissa.
Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikössä ei ole aikaisemmin tutkittu lyhytkestoisten sijaisperheiden jaksamista tai tuen tarvetta, joten tutkimus oli tarpeellinen. Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena, jossa aineisto kerättiin sähköisen kyselyn avulla. Kysely koostui pääsääntöisesti strukturoiduista kysymyksistä ja tulosten analysoinnissa käytettiin tilastollisia menetelmiä.
Kyselyyn vastasi yhteensä 24 perhehoitajaa ja vastaukset osoittivat, että perhehoitajat jaksavat pääsääntöisesti hyvin ja kokevat tarjolla olevan tuen tarpeelliseksi. Tulokset osoittivat myös, kuinka jokainen perhehoitaja on yksilö ja tarvitsee hänelle räätälöidyn tuen.
Perhehoito on määritelty ensisijaiseksi sijaishuollon muodoksi lastensuojelulaissa. Kiireellisessä sijoituksessa lapset ja nuoret pyritään sijoittamaan perheisiin, joissa aikuinen on käyneet tarvittavat koulutukset lyhytkestoisena sijaisperheenä toimimiseksi. Perhehoitajien jaksamista on tuettava, jotta he jaksavat toimia lyhytkestoisena sijaisperheenä.
Opinnäytetyössä selvitettiin, kuinka tyytyväisiä Pohjois-Savon lyhytaikaiset perhehoitajat ovat saamaansa tukeen, mitä tukimuotoja he ovat käyttäneet ja kuinka hyödylliseksi he ovat kokeneet tarjolla olevan tuen. Lisäksi tutkittiin miten hyvin lyhytaikaiset perhehoitajat kokevat jaksavansa työssään ja minkälaisen muun tuen he kokivat edistävän heidän jaksamistaan.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Siilinjärven kunnan hallinnoima Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikkö, jonka työntekijät tarjoavat lastensuojelulain mukaisia palveluita lasten ja lapsiperheiden hyväksi pääsääntöisesti Pohjois-Savon alueella, yhteistyökuntien toimeksiannosta. Uusien perhehoitajien valmentamisen lisäksi Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikössä tuetaan perhehoitajien jaksamista. Lisäksi yksikkö tekee kehittämisyhteistyötä erilaisten järjestöjen kanssa, jotka toimivat tavalla tai toisella lastensuojeluun liittyvien tehtävien parissa.
Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikössä ei ole aikaisemmin tutkittu lyhytkestoisten sijaisperheiden jaksamista tai tuen tarvetta, joten tutkimus oli tarpeellinen. Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena, jossa aineisto kerättiin sähköisen kyselyn avulla. Kysely koostui pääsääntöisesti strukturoiduista kysymyksistä ja tulosten analysoinnissa käytettiin tilastollisia menetelmiä.
Kyselyyn vastasi yhteensä 24 perhehoitajaa ja vastaukset osoittivat, että perhehoitajat jaksavat pääsääntöisesti hyvin ja kokevat tarjolla olevan tuen tarpeelliseksi. Tulokset osoittivat myös, kuinka jokainen perhehoitaja on yksilö ja tarvitsee hänelle räätälöidyn tuen.