Viljelytoimenpiteiden vaikutus porojen rehun laatuun : keski-Lappi, kesä 2021
Halonen, Nina (2021)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021122190301
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021122190301
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan viljelytoimenpiteiden sekä nurmen iän vaikutuksia poroille rehuksi tehtävien nurmien määrään ja laatuun. Paliskunnissa joudutaan turvautumaan laidunten kulumisen ja ilmastonmuutoksen seurauksena lisäruokintaan, joka on pääosin omalla tilalla tehtyä säilörehua sekä kaupasta ostettuja teollisia täysrehuja. Säilörehussa on haasteena pitää sen laatu tasaisena. Opinnäytetyö on toteutettu Porojen ruokinta ja ravitsemus muuttuvassa ilmastossa -hankkeen toimeksiannosta.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä tietoa eri viljelytoimenpiteistä tutkimustiloilta ja verrata niitä tutkimustiloilta otettujen nurminäytteiden raaka-aineanalyyseihin sekä niiden vaikutusta rehun ravitsemukselliseen laatuun. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten erilaiset viljelytoimenpiteet sekä nurmen ikä vaikuttivat tutkimustiloilla rehun laatuun kesällä 2021. Opinnäytetyöhön kerätyt tiedot tulevat käyttöön Porojen ruokinta ja ravitsemus muuttuvassa ilmastossa -hankkeelle. Tietoja voidaan myös hyödyntää tulevaisuudessa muissakin tutkimuksissa, hankkeissa ja käytännössä.
Opinnäytetyön tutkimuksessa mukana oli yhteensä kuusi porotilaa Poikajärven, Jääskön sekä Syväjärven paliskuntien alueilta. Tutkimusaineistot viljelytoimenpiteistä saatiin tutkimustiloilta kyselylomakkeella, kasvilajikoostumukset ja raaka-aineanalyysit saatiin tutkimustiloilta otetuista nurminäytteistä analysoimalla.
Tutkimuksen tuloksena syntyi johtopäätöksiä, joiden perusteella viljelytoimenpiteillä sekä nurmen iällä olisi suuri vaikutus rehun ravitsemukselliseen laatuun. Pitkät nurmien uusimisvälit sekä täydennyskylvöjen ja rikkakasvitorjuntojen tekemättömyydet näkyivät tiloilla suurina rikkakasvien määrinä. Rehun sulavuuteen sekä raakavalkuaispitoisuuteen vaikuttivat etenkin poikkeuksellinen kesä, fosforin ja kaliumin puutokset, kasvilajit, rikkakasvien määrä ja vanhentunut kasvusto. Tutkimuksessa havaittuja korkeimpia raakavalkuaispitoisuuksia ei tiedettävästi ole viljellyillä nurmilla Pohjois-Suomessa. Kuiva-aineen matalaan pitoisuuteen vaikuttivat märkä kasvusto sekä kasvilajit. Lämpösumman perusteella kasvuston olisi voinut niittää jo aiemmin, mutta vähäinen sademäärä ei ole riittänyt kasvuston kehittymiseen ja halutun satotason saavuttamiseen.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä tietoa eri viljelytoimenpiteistä tutkimustiloilta ja verrata niitä tutkimustiloilta otettujen nurminäytteiden raaka-aineanalyyseihin sekä niiden vaikutusta rehun ravitsemukselliseen laatuun. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten erilaiset viljelytoimenpiteet sekä nurmen ikä vaikuttivat tutkimustiloilla rehun laatuun kesällä 2021. Opinnäytetyöhön kerätyt tiedot tulevat käyttöön Porojen ruokinta ja ravitsemus muuttuvassa ilmastossa -hankkeelle. Tietoja voidaan myös hyödyntää tulevaisuudessa muissakin tutkimuksissa, hankkeissa ja käytännössä.
Opinnäytetyön tutkimuksessa mukana oli yhteensä kuusi porotilaa Poikajärven, Jääskön sekä Syväjärven paliskuntien alueilta. Tutkimusaineistot viljelytoimenpiteistä saatiin tutkimustiloilta kyselylomakkeella, kasvilajikoostumukset ja raaka-aineanalyysit saatiin tutkimustiloilta otetuista nurminäytteistä analysoimalla.
Tutkimuksen tuloksena syntyi johtopäätöksiä, joiden perusteella viljelytoimenpiteillä sekä nurmen iällä olisi suuri vaikutus rehun ravitsemukselliseen laatuun. Pitkät nurmien uusimisvälit sekä täydennyskylvöjen ja rikkakasvitorjuntojen tekemättömyydet näkyivät tiloilla suurina rikkakasvien määrinä. Rehun sulavuuteen sekä raakavalkuaispitoisuuteen vaikuttivat etenkin poikkeuksellinen kesä, fosforin ja kaliumin puutokset, kasvilajit, rikkakasvien määrä ja vanhentunut kasvusto. Tutkimuksessa havaittuja korkeimpia raakavalkuaispitoisuuksia ei tiedettävästi ole viljellyillä nurmilla Pohjois-Suomessa. Kuiva-aineen matalaan pitoisuuteen vaikuttivat märkä kasvusto sekä kasvilajit. Lämpösumman perusteella kasvuston olisi voinut niittää jo aiemmin, mutta vähäinen sademäärä ei ole riittänyt kasvuston kehittymiseen ja halutun satotason saavuttamiseen.