Kariologisen taitopajaharjoittelun kehittäminen; määrällinen tutkimus kariologisen taitopajaharjoittelun kokemuksista
Pietikäinen, Taru; Sipiläinen, Tiina (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021122190357
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021122190357
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin määrällisenä tutkimuksena kyselylomakkeen avulla suuhygienistiopiskelijoiden kokemuksia kariologisesta taitopajaharjoittelusta. Tarkoituksena oli kerätä tietoa, miten kariologista taitopajaharjoittelua voisi kehittää tuke maan paremmin opiskelijoiden kariologisen suun hoitotyön osaamista. Työn tilaajana ja toimeksiantajana oli Savonia-ammattikorkeakoulu, terveysala Kuopio, suuhygienistin tutkinto-ohjelma.
Kyselylomake laadittiin sähköisesti Webropol-ohjelman avulla. Kysely lähetettiin sähköpostilla TS19SP ja TS20SP -ryhmien 63 suuhygienistiopiskelijalle. Heistä 41 % vastasi kyselyyn (n=26). Vastausaikaa oli seitsemän päivää. Kahden kolmasosan mukaan opettajien apu on riittävää, mutta 24 % vastasi opettajia olevan liian vähän simulaatiossa. Yli puolet opiskelijoista (54 %) vastasi harjoittelun olevan liian lyhyt. Kaksi kolmasosaa vastasi, että opetettuja asioita ei käydä läpi riittävän laajasti ja toistoja eri toimenpiteistä toivotaan lisää. Yksi opiskelija kertoi kariologisen tarkastuksen teossa olevan epävarmuutta, kaksi kertoi kuituvalon käyttämisen olevan vielä epäselvää. Yli kolme neljäsosaa vastanneista ei koe olevansa valmiita potilastyöhön taitopajaharjoittelun jälkeen. Lähes kaikki (92 %) vastaajista perehtyivät aiheisiin kotona.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että vastanneiden suuhygienistiopiskelijoiden mielestä kariologisessa taitopajaharjoittelussa on liian vähän opettajia ja opeteltavia toimenpiteitä harjoitellaan liian vähän. Futudent-kameraa yksikään vastannut opiskelija ei päässyt mielestään käyttämään tarpeeksi usein. Avoimissa kysymyksissä kariologinen tarkastus ja väliaikaiset paikkaukset nostettiin esille, koska varmuus itsenäiseen työhön puuttui näiden osalta. Myös harjoittelun pituus koettiin liian lyhyeksi ennen potilastyöhön siirtymistä. Lisäksi tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että opiskelijat toivovat opintojakson taitopajaharjoitteluun enemmän aikaa, toistoja ja syventymistä erityisesti väliaikaisten paikkausten tekoon.
Opinnäytetyöstä voi tehdä jatkotutkimustyön, jossa taitopajaharjoittelun toteutussuunnitelmaa muutettaisiin vastaamaan tämän tutkimuksen tuloksia. Harjoitteluun lisättäisiin tunteja ja toistoja ja/tai ohjaaja. Aikaisemmalta ryhmältä sekä muunnellun taito pajaharjoittelun ryhmiltä selvitettäisiin tyytyväisyys harjoitteluun kyselylomakkeella, jolloin tulokset olisivat keskenään verrattavissa.
Kyselylomake laadittiin sähköisesti Webropol-ohjelman avulla. Kysely lähetettiin sähköpostilla TS19SP ja TS20SP -ryhmien 63 suuhygienistiopiskelijalle. Heistä 41 % vastasi kyselyyn (n=26). Vastausaikaa oli seitsemän päivää. Kahden kolmasosan mukaan opettajien apu on riittävää, mutta 24 % vastasi opettajia olevan liian vähän simulaatiossa. Yli puolet opiskelijoista (54 %) vastasi harjoittelun olevan liian lyhyt. Kaksi kolmasosaa vastasi, että opetettuja asioita ei käydä läpi riittävän laajasti ja toistoja eri toimenpiteistä toivotaan lisää. Yksi opiskelija kertoi kariologisen tarkastuksen teossa olevan epävarmuutta, kaksi kertoi kuituvalon käyttämisen olevan vielä epäselvää. Yli kolme neljäsosaa vastanneista ei koe olevansa valmiita potilastyöhön taitopajaharjoittelun jälkeen. Lähes kaikki (92 %) vastaajista perehtyivät aiheisiin kotona.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että vastanneiden suuhygienistiopiskelijoiden mielestä kariologisessa taitopajaharjoittelussa on liian vähän opettajia ja opeteltavia toimenpiteitä harjoitellaan liian vähän. Futudent-kameraa yksikään vastannut opiskelija ei päässyt mielestään käyttämään tarpeeksi usein. Avoimissa kysymyksissä kariologinen tarkastus ja väliaikaiset paikkaukset nostettiin esille, koska varmuus itsenäiseen työhön puuttui näiden osalta. Myös harjoittelun pituus koettiin liian lyhyeksi ennen potilastyöhön siirtymistä. Lisäksi tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että opiskelijat toivovat opintojakson taitopajaharjoitteluun enemmän aikaa, toistoja ja syventymistä erityisesti väliaikaisten paikkausten tekoon.
Opinnäytetyöstä voi tehdä jatkotutkimustyön, jossa taitopajaharjoittelun toteutussuunnitelmaa muutettaisiin vastaamaan tämän tutkimuksen tuloksia. Harjoitteluun lisättäisiin tunteja ja toistoja ja/tai ohjaaja. Aikaisemmalta ryhmältä sekä muunnellun taito pajaharjoittelun ryhmiltä selvitettäisiin tyytyväisyys harjoitteluun kyselylomakkeella, jolloin tulokset olisivat keskenään verrattavissa.