Development Needs of the Dairy Farms in Kosovo
Kokko, Tiina (2012)
Kokko, Tiina
Savonia-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120518413
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120518413
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Kosovo itsenäistyi 17.2.2008 ja sen väkiluku on noin 2 000 000. Lähes puolet ihmisistä on työttömänä. Väestö on nuorta, sillä suurin osa on alle 30-vuotiaita.
Ilmasto ja maaperä ovat lähes ideaaliset maanviljelyyn, mutta kuivuus voi vaivata. Kotitarveviljelyä on paljon. Keskitilakoko on noin kaksi lehmää ja kaksi hehtaaria. Joitakin suuriakin tiloja on. Maanviljely on usein tehotonta ja koneistus on vanhaa tai sitä ei ole lainkaan.
Opinnäytteessä kerrotaan Kosovon maatalouden nykyperuspiirteet maitotalouden osalta. Työssä kerrotaan lisäksi suomalaisesta lypsylehmän ruokinnasta, maidon luokittamisesta ja hyvistä lypsylehmän oloista. Näitä verrataan Kosovon vierailun tuloksiin. Vierailu tehtiin 11.–18.3.2012, minkä aikana vierailtiin 13 lypsykarjatilalla.
Vierailtujen tilojen koko oli 6-115 lehmää. Joka tilalla käytiin läpi albaniaksi ja englanniksi kyselylomake sekä lisäksi kuvattiin lehmät ja nuorkarja sekä niiden olot, maitohuoneet ja koneistus. Lisäksi kahdella tilalla oltiin mukana lypsyllä. Kyselylomakkeella haluttiin selvittää mm. työrutiinit, lypsylehmien ja nuorkarjan ruokinta, hedelmällisyysasioita sekä tilan tulevaisuuden suunnitelmat.
Kyselyn perusteella selvisi, että eläimet voivat hyvin tiloilla. Ruokinta on kuivaheinävaltaista, mutta eläimille annetaan myös jonkun verran maissisäilörehua ja kotoisia väkirehuja. Poikimaväli on liian pitkä ja keinosiemennyksessä on ongelmia.
Kyselylomakkeen tulosten perusteella tehtiin parannusehdotus. Kiimantarkkailussa ja ruokinnassa olisi parantamisen varaa. Lisäksi vasikoille ei tulisi juottaa antibioottimaitoja. Positiivisiakin asioita löytyi: sorkkahoito on hyvää, eläinten kuntoluokat ovat kohdillaan sekä tilalliset pitävät ammatistaan sekä ovat kiinnostuneita kehittämään maataloutta. Työn lopussa esitellään kuvineen hyvät lypsyrutiinit esivalmisteluineen sekä neuvoja kiimantarkkailuun. Työn tuloksia käytetään tulevien maatalousneuvojien koulutusmallin suunnittelemisessa Kosovossa.
Kosovo itsenäistyi 17.2.2008 ja sen väkiluku on noin 2 000 000. Lähes puolet ihmisistä on työttömänä. Väestö on nuorta, sillä suurin osa on alle 30-vuotiaita.
Ilmasto ja maaperä ovat lähes ideaaliset maanviljelyyn, mutta kuivuus voi vaivata. Kotitarveviljelyä on paljon. Keskitilakoko on noin kaksi lehmää ja kaksi hehtaaria. Joitakin suuriakin tiloja on. Maanviljely on usein tehotonta ja koneistus on vanhaa tai sitä ei ole lainkaan.
Opinnäytteessä kerrotaan Kosovon maatalouden nykyperuspiirteet maitotalouden osalta. Työssä kerrotaan lisäksi suomalaisesta lypsylehmän ruokinnasta, maidon luokittamisesta ja hyvistä lypsylehmän oloista. Näitä verrataan Kosovon vierailun tuloksiin. Vierailu tehtiin 11.–18.3.2012, minkä aikana vierailtiin 13 lypsykarjatilalla.
Vierailtujen tilojen koko oli 6-115 lehmää. Joka tilalla käytiin läpi albaniaksi ja englanniksi kyselylomake sekä lisäksi kuvattiin lehmät ja nuorkarja sekä niiden olot, maitohuoneet ja koneistus. Lisäksi kahdella tilalla oltiin mukana lypsyllä. Kyselylomakkeella haluttiin selvittää mm. työrutiinit, lypsylehmien ja nuorkarjan ruokinta, hedelmällisyysasioita sekä tilan tulevaisuuden suunnitelmat.
Kyselyn perusteella selvisi, että eläimet voivat hyvin tiloilla. Ruokinta on kuivaheinävaltaista, mutta eläimille annetaan myös jonkun verran maissisäilörehua ja kotoisia väkirehuja. Poikimaväli on liian pitkä ja keinosiemennyksessä on ongelmia.
Kyselylomakkeen tulosten perusteella tehtiin parannusehdotus. Kiimantarkkailussa ja ruokinnassa olisi parantamisen varaa. Lisäksi vasikoille ei tulisi juottaa antibioottimaitoja. Positiivisiakin asioita löytyi: sorkkahoito on hyvää, eläinten kuntoluokat ovat kohdillaan sekä tilalliset pitävät ammatistaan sekä ovat kiinnostuneita kehittämään maataloutta. Työn lopussa esitellään kuvineen hyvät lypsyrutiinit esivalmisteluineen sekä neuvoja kiimantarkkailuun. Työn tuloksia käytetään tulevien maatalousneuvojien koulutusmallin suunnittelemisessa Kosovossa.