Kustannus- ja resurssihallintatyökalun kehittäminen ilmanvaihtourakoinnin tarjouslaskentaan
Lehonmaa, Antti (2021)
Lehonmaa, Antti
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021122290387
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021122290387
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli kehittää Caverion Suomi Oy:n ilmanvaihtourakoinnin projektiliiketoimintaan työkalu, jonka avulla tarjouskohteesta on helppo muodostaa käsitys sen vaatimista kustannuksista ja oleellisista resursseista huomioiden kohteen ominaisuudet. Kehitettävä työkalu suunniteltiin soveltumaan Caverionin yleisiin urakointikohteisiin, kuten toimistokiinteistöt. Kehitetyn työkalun käytettävyydessä pyrittiin helppokäyttöisyyteen ja käytännön läheisyyteen.
Tarjouslaskenta on merkittävä osa urakointia, sillä ilman sitä yrityksellä ei ole urakointikohteita eikä myöskään asentajille töitä. Kohdeyrityksessä syntyi tarve kehittää tarjouslaskentaa, koska tieto edellisistä tarjouskohteista oli hajanaista eikä sitä systemaattisesti kerätty talteen. Kohdeyrityksen ilmanvaihtourakointiin ei myöskään ollut vielä rakennettu tässä opinnäytetyössä kehitetyn kaltaista työkalua. Työn teoriaosuuden tarkoitus on avata kustannuslaskennan tekijöitä ja sen merkitystä tarjouslaskennan kannalta. Työn tavoitetta lähestyttiin haastattelemalla yrityksessä alan asiantuntijoita ja hyödyntämällä alan kirjallisuutta sekä työn tekijän alalta kertynyttä työkokemusta. Näiden lähteiden konsensus ja tärkeimmät tekijät havainnollistettiin työssä ja sen tuloksissa.
Työn tuloksena syntyi Excel-taulukkolaskennan avulla tehty laskentatyökalu, jonka syötteinä olivat tarkemmat tiedot kohteesta, kuten haluttu ilmamäärä ja ilmanvaihtoratkaisut. Työkalun toiminta-ajatus oli, että sen käytössä hyödynnetään yrityksen olemassa olevaa dataa jo tehdyistä IV-projekteista, niihin käytetyistä resursseista ja kustannuksista. Näin muodostuisi toisiinsa rinnastettavista kohteista keskiarvoja, joiden avulla laskennassa olevan kohteen kustannuksille ja resursseille saadaan luotettavampi referenssitieto.
Työssä tehty laskentatyökalu oli niin sanottu pilottimalli, ensimmäinen versio. Sen käyttö ja tulosten tulkinta edellyttivät sen käyttäjältä alan tietoa tai työkokemusta, jotta tulosten hyödyntäminen olisi oikeanlaista. Laskentatyökalun jatkokäytön ja kehitystyön avaintekijöitä tulisi olemaan aiemmin laskettujen kohteiden tietojen hyödyntäminen, joista työkalun tarjoamat tulokset olivat täysin riippuvaisia. Valmistunut laskentatyökalu ja sen kehitys linkittyi yrityksessä meneillään oleviin vastaaviin opinnäytetöihin.
Tarjouslaskenta on merkittävä osa urakointia, sillä ilman sitä yrityksellä ei ole urakointikohteita eikä myöskään asentajille töitä. Kohdeyrityksessä syntyi tarve kehittää tarjouslaskentaa, koska tieto edellisistä tarjouskohteista oli hajanaista eikä sitä systemaattisesti kerätty talteen. Kohdeyrityksen ilmanvaihtourakointiin ei myöskään ollut vielä rakennettu tässä opinnäytetyössä kehitetyn kaltaista työkalua. Työn teoriaosuuden tarkoitus on avata kustannuslaskennan tekijöitä ja sen merkitystä tarjouslaskennan kannalta. Työn tavoitetta lähestyttiin haastattelemalla yrityksessä alan asiantuntijoita ja hyödyntämällä alan kirjallisuutta sekä työn tekijän alalta kertynyttä työkokemusta. Näiden lähteiden konsensus ja tärkeimmät tekijät havainnollistettiin työssä ja sen tuloksissa.
Työn tuloksena syntyi Excel-taulukkolaskennan avulla tehty laskentatyökalu, jonka syötteinä olivat tarkemmat tiedot kohteesta, kuten haluttu ilmamäärä ja ilmanvaihtoratkaisut. Työkalun toiminta-ajatus oli, että sen käytössä hyödynnetään yrityksen olemassa olevaa dataa jo tehdyistä IV-projekteista, niihin käytetyistä resursseista ja kustannuksista. Näin muodostuisi toisiinsa rinnastettavista kohteista keskiarvoja, joiden avulla laskennassa olevan kohteen kustannuksille ja resursseille saadaan luotettavampi referenssitieto.
Työssä tehty laskentatyökalu oli niin sanottu pilottimalli, ensimmäinen versio. Sen käyttö ja tulosten tulkinta edellyttivät sen käyttäjältä alan tietoa tai työkokemusta, jotta tulosten hyödyntäminen olisi oikeanlaista. Laskentatyökalun jatkokäytön ja kehitystyön avaintekijöitä tulisi olemaan aiemmin laskettujen kohteiden tietojen hyödyntäminen, joista työkalun tarjoamat tulokset olivat täysin riippuvaisia. Valmistunut laskentatyökalu ja sen kehitys linkittyi yrityksessä meneillään oleviin vastaaviin opinnäytetöihin.